Onko yötyötä pakko tehdä?
Jos työntekijä on allekirjoittanut työsopimuksen esimerkiksi jaksotyöstä tai kolmivuorotyöstä, siihen kuuluu lähtökohtaisesti yötyö. Lääkäri voi kuitenkin kirjoittaa suosituksen työajan muuttamisesta, jos työntekijän terveydentila sitä vaatii. Asiasta keskustellaan työnantajan kanssa.
On tosin otettava huomioon, että tilanne työpaikalla voi olla sellainen, että työaikaa ei voida muuttaa. Työnantajan kanssa käydyt työterveysneuvottelut ovat kuitenkin tärkeät, sillä niissä tehdään sitovia päätöksiä työntekijän työkyvyn edistämiseksi.
Kuinka monta yövuoroa voi tehdä peräkkäin?
Yövuoroja voi teettää enintään viisi peräkkäin. Tämän jälkeen työntekijälle on annettava vähintään 24 tuntia keskeytymätöntä lepoaikaa. Vuorokauden levon jälkeen yövuoroja saa teettää peräkkäin vielä kaksi, jos työntekijä antaa siihen suostumuksensa. Näitä ylimääräisiä vuoroja ei tule suunnitella ennalta työvuorolistaan, vaan kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa tarvitaan sijainen.
Kysymyksiin vastasi SuPerin asiantuntija Niina Laitinen.
Yötyö sotkee terveydelle tärkeät rytmit
Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on todettu enemmän stressiä, hermostuneisuutta ja kroonista väsymystä kuin päivätyöntekijöillä. Eniten oireita on niillä, joiden vuoroihin kuuluu yötyötä.
Vuorotyön terveysriskit liittyvät nimenomaan yövuoroihin. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Heli Järnefeltin mukaan pelkkää yötyötä ei nykyisin suositella lainkaan.
– Ihminen on päiväaktiivinen laji, jonka sisäinen kello säätelee monia terveydelle tärkeitä rytmejä, kuten unta, hormonien eritystä, kehon lämpötilaa ja muita fysiologisia prosesseja. Työskentely yöllä häiritsee näitä terveydelle tärkeitä rytmejä.
Ensimmäisenä yötyön vaikutukset kohdistuvat vireystasoon. Vuorotyössä ylipäätään osalla uni lyhenee ja unihäiriöt vaivaavat. Palautuminen vapaapäivinä ei välttämättä täysin onnistu.
Tyypillisiä nopeasti ilmeneviä ongelmia ovat myös erilaiset ruuansulatukseen liittyvät oireet, kuten närästys, ilmavaivat ja vatsakivut.
Myös pitkällä aikavälillä kehittyvien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä kakkostyypin diabeteksen riski kasvaa.
– Syöpäriski kohoaa myös, naisilla erityisesti rintasyöpäriksi, Järnefelt sanoo.
Epäsäännölliset työvuorot rassaavat lisäksi mielenterveyttä. Yövuoroja tekevät ovat kertoneet stressin, masennuksen ja ahdistuksen oireista.
– On selvää, että esimerkiksi kolmivuorotyötä tekevä kohtaa haasteita perhe-elämän, sosiaalisten suhteiden ja harrastusten sovittamisissa omaan arkeensa.
Vuorosuunnittelu yhdessä auttaa
Etenkin ilta- ja viikonloppuvuorot merkitsevät eritahtisuutta perheen ja muun sosiaalisen elämän kanssa. Jos vuorotyö on epäsäännöllistä ja vuorolistat tiedossa vain lyhyen aikaa eteenpäin, on vaikeaa suunnitella yhteistä aikaa perheen ja muiden ihmisten kanssa.
Järnefeltin mukaan mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroihin vähentää stressin tuntemuksia.
– Parasta lääkettä tuntuu olevan työkavereiden tuki. Yhteisöllisessä vuorosuunnittelussa työajat suunnitellaan vuorovaikutteisesti yhteisten pelisääntöjen mukaan. Aktiivinen ja kannustava esihenkilö on avainroolissa tämän onnistumisessa.
Muista ainakin nämä vuorotyössä
- Säilytä ruokailussa päivärytmi. Ennen yövuoroa syö riittävä ateria, jotta jaksat yön. Vuoron aikana kannattaa syödä vain kevyitä välipaloja tarpeen mukaan.
- Liiku säännöllisesti. Arvioi ja kokeile, mikä on paras aika liikunnalle.
- Ennen yövuoron alkua kannattaa ottaa päiväunet.
- Jos mahdollista, pyri vaikuttamaan siihen, millaisia työvuoroja teet.
Lue myös: Vuorotyössä on riskinsä, mutta hyvällä suunnittelulla siitäkin voi selvitä terveenä
Uusi suositus: Yli 50-vuotiailla tulisi olla mahdollisuus vähentää yötyötä
Yötyö on vaikeaa aamuvirkuille – Vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautiriskiä
Väsyttääkö vuorotyössä? Näihin asioihin vuorotyötä tekevän kannattaa kiinnittää huomiota
