Vuorotyössä on riskinsä, mutta hyvällä suunnittelulla siitäkin voi selvitä terveenä

Työvuorosuunnittelulla voidaan pienentää merkittävästi vuorotyötä tekevien terveysriskejä. Uusien suositusten mukaan yövuoroja tulisi tehdä korkeintaan kolme peräkkäin.

Vuorotyötä tekee joka viides suomalainen. Suosituksilla voidaan pienentää vuorotyön riskejä. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Vuorotyöllä ja varsinkin yötyöllä tiedetään olevan monia terveysvaikutuksia. Vuorotyö altistaa tapaturmille ja lukuisille kroonisille sairauksille. Vuorotyöläisen uni häiriintyy helposti, ja univaje voi vaikeuttaa terveellisten elämäntapojen ylläpitämistä.

Epäsäännöllisiä vuoroja tekevien on lisäksi vaikeampaa sovittaa työtään muuhun elämään.

Tällä hetkellä vuorotyötä tekee noin joka viides suomalainen. Yötyötä tehdään Suomessa yhtä paljon kuin muissakin Euroopan maissa.

Tietoa yötyön vaikutuksista terveyteen tulisi vielä tarkentaa, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä. Hän ottaa esimerkiksi rintasyövän, jonka yhteyttä yötyöhön tutkitaan Suomessa edelleen.

– Yötyöllä on todettu olevan vaikutuksia rintasyöpäriskiin. Kaikille yötyö ei kuitenkaan aiheuttane rintasyöpää, vaan luultavasti sairastuminen edellyttää intensiivistä ja pitkään kestänyttä yötyöhistoriaa. Ei ole käytännön hyötyä todeta, että vuorotyöstä pitäisi päästä kokonaan eroon. Mieluiten tulisi antaa suosituksia niistä altistumis- ja yötyön määristä, joissa haitat eivät vielä tule esiin.

Uusia suosituksia on annettu laajassa pohjoismaisessa tutkimuksessa, jossa Työterveyslaitos on mukana: yötyötä sisältävässä vuorotyössä yövuoroja tulisi tehdä lyhyissä, korkeintaan kolmen päivän jaksoissa, ja työvuorojen välille tulisi jäädä vähintään 11 tunnin lepo – mitä myös uusi työaikalaki tukee.

Jatkuvan yötyön tulisi puolestaan olla aina vapaaehtoista eikä sitä tulisi tehdä, jos siihen liittyy unettomuutta tai poikkeavaa väsymystä.

Suositukset täydentävät jo olemassa olevaa tietoa vuoro- ja yötyön riskeistä. Uutta tietoa on suositus yötyöstä raskauden aikana. Keskenmenojen välttämiseksi raskaana oleville suositellaan korkeintaan yhtä yövuoroa viikossa.

– Keskeinen näkökulma on, että työaikojen tulisi joustaa omien tarpeiden mukaan mutta ei terveyden kustannuksella, Härmä toteaa.

Sikiön kehityksen kannalta kriittistä aikaa on raskauden ensimmäinen kolmannes, mutta runsas yötyö lisää keskenmenon riskiä vähintään raskauden puoliväliin asti. Suomessa raskaana oleva työntekijä voi lääkärintodistuksella välttää yötyövuorot, erityisäitiysrahaan se ei silti oikeuta. Käytännössä on monesti kiinni työnantajasta, miten työvuorot raskauden aikana järjestetään.

Työntekijät mukaan vuorosuunnitteluun

Uudessa, Tanskan ja Suomen työterveyslaitosten tutkimuksessa paljon yötyötä tekevien pitkät sairauspoissaolot olivat yleisempiä ikääntyneillä työntekijöillä.

– Syitä on monia. Univaje ja yötyö altistavat infektioille ja sairauksille. Jos on hyvin väsynyt ja miettii, onko sairaana, saattaa myös jäädä helpommin kotiin. On yleistä, että ihmiset menevät herkästi sairaana tai muutoin huonokuntoisina töihin, mikäli työpaine yksikössä on kova, Härmä pohtii.

Ikääntyneiden sisäinen vuorokausirytmi sopeutuu jatkuvaan yötyöhön heikommin ja vanhenemisen myötä unen laatu heikkenee erityisesti yövuorojen jälkeen.

Työvuorosuunnittelussa yksilöllisten tarpeiden huomioiminen hyödyttää myös työnantajaa, sillä se vähentää sekä lyhyiden että pitkien sairauspoissaolojen määrää.

Yötyötä tulisi siis vähentää raskaana olevilta mutta myös niillä ikääntyviltä työntekijöiltä, jotka sopeutuvat yötyöhön heikommin. Yötyö ei taida oikein sopia pienten lasten vanhemmillekaan, jotka ovat enemmän kiinni rutiineissa. Kenelle se sitten sopii?

– Vuorotyöhön sopeutuminen on yksilöllistä ja työntekijän oma motivaatio ja vasteet yötyössä vaikuttavat siihen, kenelle yötyö sopii parhaiten. Terveydentilan seuranta kuuluu työterveyshuollolle, ja yötyötä sisältävässä yötyössä seuranta on jopa pakollista.

Työterveyslaitos suosittaa terveystarkastuksia, jos yötyövuoroja on vähintään 30 vuodessa eli noin kolme yövuoroa kuukaudessa.

–  Ei yötyötä voi terveydellisestä näkökulmasta suositella kenellekään, mutta pienimillään haitat ovat noin 20–40-vuotiailla henkilöillä, joilla ei normaalisti ole unettomuutta.

Työntekijöiden elämäntilanteet ja yksilölliset tarpeet voidaan huomioida yhteisöllisellä vuorosuunnittelulla, jossa työntekijät suunnittelevat omat työvuoronsa yhdessä muiden työntekijöiden ja esimiehen kanssa.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa se paransi sosiaali- ja terveydenhuollossa työn ja muun elämän yhteensovittamista ja vähensi lyhyitä sairauspoissaoloja.

Lue myös:
Yötyö on vaikeaa aamuvirkuille – vuorotyö lisää sydän- ja verisuonitautiriskiä
Rutiinit rauhoittavat vuorotyöläisen uneen – näin vähennät työaikojen kuormittavuutta

Sinua voisi kiinnostaa myös

Onnellisuus auttaa muuttamaan elintapoja paremmiksi

Luonnonkasvit hoitavat mieltä ja kehoa

Alkaako loma? Ota aikaa rentoutumiselle ja palautumiselle