Lähihoitaja sai yli 30 000 euroa laittomista potkuista

Laittomasti päätetyn työsuhteen taustalla oli pitkään jatkunut työpaikkakiusaaminen.

Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Mainos

Lähihoitaja työskenteli yksityisessä vanhusten palvelutalossa useita vuosia, kun yksikön johtaja vaihtui vuoden 2018 alussa. Pian hän koki joutuneensa uuden esihenkilönsä erityiseen tarkkailuun nostettuaan esiin puutteita lääkehuollossa ja asukkaiden hygieniassa. Työpaikalla esimerkiksi lainattiin vahvoja kipulääkkeitä asiakkaiden kesken.

Työnantajan selvittäminen oli puutteellista

Elokuussa 2019 työnantaja antoi lähihoitajalle kirjallisen varoituksen omaisen ja toisen työntekijän tekemien ilmoitusten perusteella. Työnantajan olisi pitänyt selvittää väitteiden paikkansapitävyys, mutta näin ei tehty, eikä lähihoitajaa kuultu asianmukaisesti.

Samaan aikaan esihenkilön kerrottiin puhuneen lähihoitajasta alentavaan sävyyn ja kehottaneen muita seuraamaan hänen työtään.

Ilmoitusten määrä kasvoi

Seuraavana vuonna lähihoitaja sai toisen varoituksen. Sen perustana olivat väitteet epäasiallisesta käytöksestä ja poikkeamailmoitus kuukausia vanhasta tilanteesta, jota ei aiemmin ollut käsitelty. Tälläkään kertaa työnantaja ei selvittänyt ilmoituksessa esitettyjen väitteiden todenperäisyyttä.

Mainos

Tämän jälkeen työkaverit tekivät esihenkilön pyynnöstä lähihoitajasta useita ilmoituksia, joista osa koski pitkän ajan takaisia tapahtumia. Lähihoitaja sai kuulla hänestä esitetyt väitteet vasta oikeudenkäynnin aikana. Pian toisen varoituksen jälkeen lähihoitajan työsuhde päätettiin.

Työnantaja tuomittiin korvauksiin

Käräjäoikeuden mukaan työnantaja ei ollut kohdellut työntekijöitä tasapuolisesti. Muille hoitajille ei ollut aiheutunut seuraamuksia siitä, että eivät olleet reagoineet työssä havaitsemiinsa epäkohtiin työnantajan ohjeiden mukaan heti vaan tehneet ilmoituksia jälkikäteen pitkällä viiveellä.

Lähihoitajan saamat varoitukset oikeus katsoi aiheettomiksi. Työnantajan olisi lisäksi pitänyt ennen potkuja selvittää, olisiko lähihoitaja voitu sijoittaa johonkin toiseen yksikköön.

Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan lähihoitajalle korvauksia yhteensä reilut 28 000 euroa viivästyskorkoineen. Lähihoitaja sai lisäksi valtiolta 3 000 euron korvauksen oikeudenkäynnin viivästymisestä.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua, joten työnantaja velvoitettiin maksamaan korvaukset täysimääräisinä.

Mainos

Lue myös:

Työntekijä sai potkut ilmoitettuaan sairastumisestaan – Työnantaja velvoitettiin maksamaan korvauksia lähes 10 000 euroa

Lähihoitaja sai potkut ilman varoitusta – työnantaja määrättiin korvaamaan yli 21 000 euroa

Sinua voisi kiinnostaa myös

Työpaikkakiusaamisen käsittely jää työpaikoilla usein puolitiehen

Seitsemän vuotta pätkätöissä samassa päiväkodissa – SuPerin avulla vakituinen työsuhde

Kun kamera käy: Saavatko potilaan omaiset kuvata hoitotilanteita?