Lastenhoitaja työskenteli saman työnantajan palveluksessa vuosia määräaikaisissa työsuhteissa. Valmistumisensa jälkeen hän teki päiväkodissa lastenhoitajan tavanomaisia tehtäviä, mutta vakituista työsuhdetta ei koskaan tarjottu.
Seitsemän vuoden aikana määräaikaisia työsuhteita kertyi yhteensä 34. Ne kestivät tavallisesti kuukaudesta puoleen vuoteen. Lähes poikkeuksetta työsuhteet katkesivat kesän ajaksi vähintään kuukaudeksi, minkä vuoksi vuosilomalaskenta alkoi useimmiten aina alusta.
Pisimmästä, vuoden kestäneestä määräaikaisuudesta lastenhoitajalle kertyi jo omia kesälomapäiviä. Muutoin palkallinen kesäloma jäi haaveeksi.
– Työnantajalla oli myös käytäntö, että laajemman työterveyshuollon piiriin pääsi vasta, kun työsuhde kesti yli puoli vuotta, lastenhoitaja kertoo. Hän haluaa kertoa kokemuksistaan nimettömänä.
Joku meni aina edelle
Vuosien varrella työnantajalla oli tarjolla myös vakituisia työsuhteita. Lastenhoitaja kertoo hakeneensa avoimia paikkoja useita kertoja, mutta ei tullut valituksi.
– Aluksi ymmärsin, että vakituisiin tehtäviin valittiin kokeneempia. Ajan myötä aloin kuitenkin kyseenalaistaa tilanteen, hän sanoo.
Lastenhoitaja oli kuullut, ettei kokemus välttämättä ollut ratkaiseva tekijä rekrytoinneissa, vaan työnantaja valitsi tehtäviin parhaimmaksi katsomansa hakijat.
– Tuntui siltä, että joku meni aina jonon ohi.
Liiton puuttuminen muutti tilanteen
Usean vuoden määräaikaisuuksien jälkeen lastenhoitaja päätti hakea apua ja otti yhteyttä SuPeriin. Liiton pyynnöstä hän kokosi työsuhteisiinsa liittyvät asiakirjat ja toimitti ne juristin arvioitavaksi.
Tämän jälkeen tapahtumat etenivät nopeasti. Varhaiskasvatuksen johtaja otti yhteyttä ja tarjosi lastenhoitajalle vakituista työsuhdetta. Työ alkoi viime syksynä.
– Se oli suuri helpotus. Tänä kesänä saan vihdoin palkallisen loman, ja se tuntuu hyvältä.
Työnantaja ei ole antanut selkeää selitystä sille, miksi lastenhoitajaa pidettiin vuosien ajan määräaikaisissa työsuhteissa.
– En usko, että kyse oli tietämättömyydestä. Pikemminkin välinpitämättömyydestä, hän arvelee.
Saako määräaikaisuuksia ketjuttaa?
Työnantaja saa tehdä peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia vain, jos siihen on perusteltu syy. Pelkkä työnantajan halu tai tapa ei riitä.
Määräaikaisuuksien lainmukaisuutta arvioidaan kokonaisuutena. Huomioon otetaan esimerkiksi se, kuinka monta määräaikaista sopimusta on tehty, kuinka pitkiä ne ovat olleet ja ovatko ne seuranneet toisiaan lähes katkeamattomasti.
Jos työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa vuosien ajan, tehnyt samaa työtä eikä sopimusten välillä ole ollut pitkiä taukoja, voi kyse olla työnantajan pysyvästä työvoiman tarpeesta. Tällöin työsuhteen vakinaistamiselle voi olla perusteet, vaikka työsopimukset olisi nimetty määräaikaisiksi.
Tilanne saattaa kuitenkin muuttua. Hallitus on esittänyt lakiin muutoksia, jotka helpottaisivat määräaikaisten työsopimusten käyttöä. Yksi esimerkki esitetyistä muutoksista on, että työnantaja voisi jatkossa solmia ensimmäisen, enintään vuoden mittaisen työsopimuksen ilman erillistä perusteltua syytä.
Lue myös:
