Hälytysraha on käytössä monella työpaikalla. SuPerin sopimusasiantuntija Sanna Ängeslevän mukaan työntekijät eivät aina tiedä, mitkä tilanteet oikeuttavat hälytysrahan saamiseen.
Hälytysrahan tarkoituksena on maksaa korvausta tilanteessa, jossa työntekijä kutsutaan vapaa-ajalta töihin.
– Pelkkä työvuoron pidentäminen ei automaattisesti oikeuta hälytysrahaan, vaan kyse voi olla tällöin esimerkiksi lisä- tai ylityöstä.
Joillakin työpaikoilla paikallisilla sopimuksilla on saatettu sopia korvauksista myös tilanteissa, joissa työntekijän jo suunniteltua työvuoroa muutetaan merkittävästi tai vaihdetaan lyhyellä varoitusajalla.
– Ainoastaan paikallisilla sopimuksilla on saatettu sopia työvuoron jatkamiseen omat hälytysrahat. Tesseissä tämänkaltaisia ehtoja ei ole. Siksi työntekijän kannattaa aina tarkistaa, onko työpaikalla tehty paikallinen sopimus, joka koskee hälytysrahaa.
Hälytysraha vai ylityökorvaus
Sanna Ängeslevä on huomannut, että myös hälytysraha ja ylityökorvaus menevät välillä sekaisin.
– Hälytysraha ja ylityökorvaus ovat kaksi eri asiaa. Hälytysraha korvaa vapaa-ajalle aiheutunutta häiriötä, kun työntekijä kutsutaan yllättäen töihin. Ylityökorvaus puolestaan maksetaan tehdystä työstä silloin, kun työaika ylittää työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan.
Työntekijä voi joissakin tilanteissa saada samasta työvuorosta hälytysrahan ja ylityökorvauksen, jos molempien korvausten ehdot täyttyvät.
Myös varallaolo herättää kysymyksiä.
– Jos on sovittu varallaolosta ja työntekijä kutsutaan tämän aikana töihin, useimpien työehtosopimusten mukaan hälytysrahaa ei makseta. Työntekijä ei jää ilman korvausta, vaan hänelle maksetaan tällöin vähintään työehtosopimuksen mukainen varallaolokorvaus, ellei paikallisesti ole muusta sovittu.
Mikä on hälytysraha?
Hälytysraha on työehtosopimukseen perustuva korvaus, jota maksetaan tilanteissa, joissa työntekijä kutsutaan yllättäen töihin vapaa-ajaltaan. Hälytysrahan tarkoituksena on korvata työntekijälle vapaa-ajan keskeyttämisestä aiheutuvaa haittaa ja häiriötä.
Hälytysraha ei ole kaikille sama. Oikeus korvaukseen, korvauksen määrä ja tilanteet, joissa sitä maksetaan, riippuvat aina sovellettavasta työehtosopimuksesta ja mahdollisista paikallisista sopimuksista. Kun sovellettavan työehtosopimuksen tai mahdollisen paikallisen sopimuksen ehdot täyttyvät, työnantajan on maksettava hälytysraha.
Sopimusasiantuntija Sanna Ängeslevä
Mistä saa tietoa työpaikan hälytysrahasta?
Työntekijän kannattaa tutustua työpaikkansa työehtosopimukseen ja tarkistaa myös paikalliset sopimukset. Monissa paikallisissa sopimuksissa voi olla TES-määräyksiä parempia ehtoja. Tällä halutaan kannustaa ottamaan vastaan äkillisiä työvuoroja.
Hälytysrahasta on määräyksiä useissa sosiaali-, terveys- sekä kasvatus- ja ohjausalan työehtosopimuksissa, kuten esimerkiksi SOTE-sopimuksessa, KVTESissä, terveyspalvelualan työehtosopimuksessa (TPTES), sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa (SOSTES) ja varhaiskasvatusalan VAKA-TESissä. Sopimuksissa on merkittäviä eroja. Niissä määrätään esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti työntekijän on oltava valmis saapumaan töihin ja kuinka suuri korvaus eri tilanteissa on.
Sopimusasiantuntija Sanna Ängeslevä
Oletko oikeutettu hälytysrahaan?
- Selvitä, mitä työehtosopimusta työpaikassasi noudatetaan.
- Tarkista työehtosopimuksesta hälytysrahaa koskevat määräykset ja mahdolliset paikalliset sopimukset.
- Jos huomaat, ettet ole saanut sinulle kuuluvaa hälytysrahaa, ole yhteydessä esihenkilöön tai palkanlaskentaan. Kysy, miksi hälytysrahaa ei ole maksettu.
- Epäselvissä tilanteissa ja tulkintakysymyksissä voi pyytää apua luottamusedustajalta tai SuPerin työsuhdeneuvonnasta.
Lue myös:
Sairausloma, loppupalkka ja ylityökorvaukset – Tiesitkö nämä oikeuksistasi?
Loppuiko määräaikainen työsuhde iloiseen perheuutiseen? – Raskaussyrjintä on yleistä
