Lähihoitajat Irlannissa: Viikon työntekijävaihdossa tutustuttiin paikalliseen työarkeen


– Eukalyptus!
Erja Heirene nuuhkaisi hänelle jaettua vanulappua. Toinen tuoksui selvästi appelsiinilta ja toinen, se oli eukalyptus.
– Oli hienoa nähdä, kuinka ryhmä Alzheimer-diagnoosin saaneita asukkaita virkistyi ja heräsi tähän hetkeen tuoksujen, lorujen ja musiikin avulla, Erja kertoo.
Yhteinen virkistyshetki pidettiin Irlannin Dublinissa sijaitsevassa Mowlam Healthcare -nimisessä palvelutalossa. Erja ja viisi muuta iäkkäiden hoivaan erikoistunutta Rinnekotien työntekijää eri puolilta Suomea osallistuivat Rinnekotien ammattilaisvaihtoon. Viiden päivän aikana tutustuttiin kahteen hoivakotiin ja niiden arkeen.
 

Ensimmäisellä onnisti


Erja on työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta Rinnekodin päihde- ja mielenterveystyön asumisyksikössä. Hän vaihtoi aikoinaan alaa kuljetus- ja huolinta-alalta lähihoitajaksi, kun silloisen työpaikan asiakaspalvelutehtävät keskittyivät toimiston puolelle.
– Kaipasin ihmiskeskeisempään työhön.  Jäin lähihoitajaksi siihen työpaikkaan, missä tein ensimmäisen harjoitteluni. Olen viihtynyt hyvin.

Mainos


Viime syksynä Rinnekodit aloitti työntekijöilleen vaihto-ohjelman, jossa suomalaiset ammattilaiset pääsevät tutustumaan sote-alaan ulkomailla. Erja päätti heti hakea mukaan. Hänen aviomiehensä on englantilainen ja paikallinen kulttuuri oli tullut tutuksi.
– Minua kiinnosti nähdä, miten asiat tehdään siellä. Miehelläni oli tapana vitsailla, että englantilaisissa hoivakodeissa tarjoillaan varmasti Guinnessia, sillä se on paras keino saada kansa nauttimaan täysjyvätuotteita.
Hakemukseen oli kirjoitettava hyvät perustelut ja taustaa omasta urasta.
– En meinannut uskoa onneani, kun tuli viesti, että minut on valittu mukaan vaihtoon.
 

Ihanat suomalaiset lähihoitajat


Tätä onkin ollut ikävä, se oli Erjan ensimmäinen ajatus lentokentällä.
– Tuntuu, että aikaisemmin oli paljon enemmän mahdollisuuksia kohdata muita lähihoitajia. Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi tavannut alan ammattilaisia muualta kuin omasta työpaikastani.
Kuusihenkisessä joukossa oli yksi lähihoitaja, Kati. Loput neljä olivat palvelualuejohtajia ja palveluyksikön johtaja. Erja ja Kati majoittuivat samaan huoneeseen.
– Kati on Oulun tyttöjä ja kova puhumaan. Olemme reissun jälkeenkin pitäneet paljon yhteyttä.
Irlannin hoitajien arki kiinnosti molempia.
 

Hiljaiset käytävät


Aivan ensimmäiseksi Erja huomasi, että hoivakodeissa työntekijöillä oli erilaiset asut.
– Se tuntui heti vieraalta. Miksi työntekijät oli puettu osaamisen mukaan? Eiväthän muistisairaat kuitenkaan kykene erottamaan, kuka on hoiva-avustaja ja kuka lähihoitaja.
Molemmat Dublinin palvelutalot olivat muistisairauksia sairastaville ikäihmisille suunnattuja yksiköitä.

Mainos


– Heti kiinnitimme huomiota siihen, kuinka valoisaa ja avaraa tiloissa oli. Asukkaiden huoneetkin olivat hyvin suuret ja modernit, Erja kertoo.

Suomessa monien yksiköiden suunnittelussa on usein kaavoituksesta lähtien haasteita ja syystä tai toisesta usein käy niin, että esimerkiksi toimivia varastointi- tai pihatiloja ei juuri ole. Erjan työpaikalla varastointi ei ole ongelma.

– Olen kuitenkin usein toivonut, että pihamme aidattaisiin kokonaan asukkaidemme käyttöön ja siitä tehtäisiin turvallinen. Me hoitajat tekisimme mielellämme asukkaiden kanssa enemmän retkiä katsomaan milloin kukkia ja milloin lumiukkoja.

Dublinin yksiköissä pihat olivat kauniit ja selvästi kovassa käytössä. Mutta oliko käytävillä vähän liian hiljaista?

– Meillä käytävät ja yhteiset tilat ovat ruuhkaisia. Hoitajat viettävät yhteisissä tiloissa paljon aikaa asukkaiden kanssa.

Molemmissa hoivakodeissa asukkaat kuitenkin istuivat huoneissaan puuhaamassa omiaan. Käytävillä ei näkynyt hoitajiakaan, he olivat taukohuoneessa.

Kääritäänkö jo hihat? 

Ensimmäisen hoivakodin alakerrassa Erja huomasi listan, jossa oli talon ohjelma.

– Sitä oli hengästyttävän paljon.

Ehkä asukkaat viihtyivät omissa oloissaan, koska yhteistä tekemistä oli niin valtavasti? Erja pani myös merkille, että kaikki ohjelma järjestettiin alakerrassa, siirtymät sinne vaativat aikaa ja vaivaa.

Vierailuiden parasta antia olivat kuitenkin juuri osallistumiset yhteiseen toimintaan.

– Oli koskettavaa nähdä, kuinka asukkaat havahtuivat tähän hetkeen musiikin, keskustelun ja kaikkien aistien herättelyn avulla.

Erjan mielestä yksiköistä jäi vierailuilla hieman liian siloteltu kuva.

– Olisin halunnut päästä oikein kunnolla mukaan heidän arkeensa ja nähdä, miten käytännön asiat on heillä ratkaistu.

Ilman omia työtehtäviä vierailu työyhteisössä tuntui välillä vain kohteliaalta katselulta.
 

Mitä vien mukanani


Irlantilainen ilo ja veikeys näkyi hoitajien työssä.
– He lauloivat ja jutustelivat paljon ja hellittelivät asukkaita. Siinä oli sellaista energiaa, että tämä on maailman paras ammatti, Erja kertoo.
Jos pitäisi valita vain yksi asia, niin juuri hoitajien ilo jäi pyörimään reissun jälkeen Erjan mieleen.
– Kyllä minäkin saatan tarjota asukkaalle käden ja pyytää kanssani tanssiin. Mutta on suomalainen hoitokulttuuri kyllä paljon irlantilaista jäyhempää.
Palattuaan Suomeen Erja on kiinnittänyt enemmän huomiota siihen, miten hän on vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa.
– Haluan että he näkevät, kuinka paljon tykkään työstäni. On oikeasti ihan mahtavaa olla hoitaja.
Näkyykö matkan vaikutus Erjan työssä edelleen?
– Kyllä se edelleen nostaa minussa esiin sellaisen tunteen, että haluan tehdä paremmin, näyttää enemmän sitä kaikkea hyvää, mitä tästä työstä saan.
Guinnessista Erja muisti kysyä vasta matkan jälkeen.
– Kävi ilmi, että molemmissa kodeissa oli kuin olikin oma pubi asukkaille.

 
Rinnekotien Erasmus+ -vaihto
Rinnekotien työntekijävaihto tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden tutustua kansainväliseen sote-alaan.
– Matkat tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden hakea uusia tuulia ja oppeja sote-alalle Suomeen ja kehittyä ammattilaisena, kertoo kehittämispäällikkö Saila Lindroos Rinnekodeilta.
Marraskuussa ikähoivan tekijöille järjestetty opintomatka oli ensimmäinen Rinnekotien työntekijävaihto.
– Työntekijämme tekivät monenlaisia, mielenkiintoisia havaintoja hoivatyön arjesta ja menetelmistä ulkomailla, Lindroos sanoo.
EU:n rahoittaman Erasmus+ -ohjelman kautta matkoja järjestetään jatkossa 5-10 vuodessa.
Opintomatkoille voivat hakea Rinnekotien vammaispalveluiden, ikääntyneiden, mielenterveys- ja päihdetyön sekä lasten ja nuorten palveluiden työntekijät. Vaihtoon haetaan avoimella hakulomakkeella.
 
   

Sinua voisi kiinnostaa myös

Lähihoitaja Johanna Rahkolan työ teho-osastolla on paljon muutakin kuin hätätilanteita

Kotihoidossa lähihoitaja voi olla lemmikin ainoa turva

Kiertävän lastenhoitajan työ vaatii heittäytymistä – ”Tiedän harvoin etukäteen, keiden kanssa ja missä työskentelen”