Lähihoitajat maailmalla: Lähihoitaja Kirsi-Marja Pulkkinen työskentelee tämän talven Falklandinsaarilla

Kirsi-Marja Pulkkinen työskentelee hoitajana tämän talven ja kevään Falklandinsaarilla. Lähes kymmenessä maassa työskennelleenä hän tietää, ettei Suomessa opittu tapa tehdä asioita ole ainoa oikea.

Pääkaupunki Stanley on niin pieni, että Kirsi-Marja Pulkkinen kulkee paikasta toiseen kävellen. Joukkoliikennettä kaupungissa ei ole. Kuva: Kirsi-Marja Pulkkisen kotialbumi

Teksti Minna Lyhty

Kirsi-Marja Pulkkisen englannin arvosana oli lukiossa vitonen. Silti hän halusi vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin.

– Minun piti hakea puoltava lausunto englannin opettajaltani. Hän kirjoitti sen varmasti mielihyvin, että pääsi minusta eroon. Hän tiesi, etten osaa kieltä, mutta yritys oli kova.

Matka oli Kirsi-Marjan ensimmäinen ulkomaanmatka. Vuosi amerikkalaisessa perheessä ja koulussa opetti hänelle sujuvan amerikanenglannin ja synnytti perheenjäseniin ystävyyden, joka on kestänyt näihin päiviin asti. Vaihto-oppilasvuoden jälkeen maailma on ollut Kirsi-Marjalle avoin. 

– Olen työskennellyt kaikkiaan yhdeksässä maassa. Olin ulkoministeriössä töissä 24 vuotta. Olin vuoden töissä Puolassa ja Etiopiassa. Egyptissä olin neljä vuotta. Venäjällä olen ollut muutaman viikon kerrallaan.

Kirsi-Marja vaihtoi uudelle uralle 2010-luvulla, jolloin hän opiskeli lähihoitajaksi. Suomessa hän on työskennellyt hoitokodeissa ja kotihoidossa sekä omassa kotipalveluyrityksessään. Veri vetää edelleen maailmalle. Neljä kesää on vierähtänyt hoitajana Ruotsissa, jossa työ on hänen mielestään hyvin samanlaista kuin Suomessa.  

– Opiskeluaikana olin työharjoittelussa tanskalaisessa hoitokodissa. Siellä arki oli erilaista kuin Suomen ja Ruotsin hoitokodeissa. Asukkaiden yksilöllisiä toiveita kuunneltiin, järjestettiin kynttiläillallisia viineineen ja vapaaehtoiset vetivät erilaisia kerhoja. 

Kuudella kielellä kommunikointia

Ulkomaanreissut ovat opettaneet pärjäämään eri kielillä. Englannin ja ruotsin lisäksi Kirsi-Marja osaa italiaa, arabiaa ja saksaa.

– Opin kielen paikan päällä. 80-luvulla menin ummikkona Italiaan, jossa juuri kukaan ei osannut englantia. Oli pakko alkaa puhua italiaa. Nuorena se tarttui helposti. Kairossa opin arabian niin, että pärjään arkipäivän tilanteissa. Luin lukiossa pitkän saksan ja taito vahvistui Saksassa työskennellessä.

Kirsi-Marjan mielestä suomalaiset arastelevat turhaan kielten käyttämistä. Ulkomailla pärjää, jos vain uskaltaa alkaa puhua. 

Reissaamisen rinnalla Kirsi-Marjalla on ollut arki Orimattilassa perheenäitinä ja karjatilan emäntänä. Mies on saatellut hänet lukuisat kerrat uusiin seikkailuihin.

– Nykyisessä työpaikassani Zimbabwesta tulleet työkaverini kyselivät kerran pitkän avioliittoni salaisuutta. Vastasin, että se on varmasti se, että olen niin usein poissa. Lapsemme ovat nyt aikuisia, joten maailmalle lähtö on helpompaa kuin aiemmin. Tänä vuonna palaan toukokuussa toukotöihin. 

Kansainvälisen työyhteisön leppoisa työtahti

Falklandinsaarille Kirsi-Marja innostui lähtemään, kun hän näki työpaikkailmoituksen, jossa etsittiin hoitajia Hillsiden hoitokotiin pääkaupunkiin Stanleyhin. Työnantaja järjesti lennot ja ilmaisen, laadukkaan asunnon. Palkka tulee viikoittain suomalaiselle pankkitilille. 

Mainos

Kirsi-Marjan mielestä kohde sopii iäkkäämmälle maailmanmatkaajalle. 

– Tämä on ehkä vähän tylsä paikka nuorelle ihmiselle, mutta minulle tämä sopii. Asukkaita on vain 3500. Vapaa-ajalla retkeilen, teen käsitöitä, kuuntelen äänikirjoja ja juttelen perheen kanssa etäyhteyksillä. Täällä on myös pubeja, kirkkoja, elokuvateatteri, kuntosali ja uimahalli.

Hoitokodissa on niin paljon hoitajia, että jokaisella asukkaalla on lähes aina oma hoitaja. Työntekijät on rekrytoitu muun muassa pohjoismaista, Australiasta, Iso-Britanniasta ja Zimbabwesta. 

– Olen tottunut tekemään töitä tukka putkella Suomessa ja Ruotsissa. Täällä tahti on toisenlainen. Eroja on myös hoitotavoissa. Välillä joillakin on erimielisyyksiä siitä, miten asiat tehdään. En ota kantaa niihin. Maassa maan tavalla on minun mottoni. 

Kirsi-Marja haluaa kannustaa muitakin lähihoitajia kokeilemaan ulkomailla työskentelyä. Hän uskoo, että suomalaisella lähihoitajatutkinnolla pärjää missä maassa tahansa. 

–  Ulkomailla työskentely avartaa ajattelua, luo perspektiivia omaan työhön ja antaa mahdollisesti elinikäisiä ystäviä ympäri maailman.

Lue myös:

Lähihoitajat maailmalla: Ulkomailla työskentely vaatii valmistautumista

Kahden maan kansalainen Minna March on kehitysvammatyössä Australiassa

Lähihoitaja Kirsi-Marja Pulkkinen: Kansainväliseen työyhteisöön Falklandinsaarilla oli helppoa sopeutua

Sinua voisi kiinnostaa myös

”Kaksi tuntia lisää työmatkoihin, ei kiitos!” – Hyvinvointialueiden säästöt tarjoavat pienten paikkakuntien lähihoitajille vain huonoja vaihtoehtoja

Sanoiko se taas pahasti? Työpaikan ilkeilijää ei tarvitse ymmärtää

Lähihoitajat maailmalla: Ulkomailla työskentely vaatii valmistautumista