Perheen nuori viihtyy kotona omassa huoneessaan. Vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun hän ei ole huonossa seurassa ulkona eikä kokeile päihteitä. Onko kaikki kuitenkaan välttämättä niin hyvin kuin voisi kuvitella?
– Pidän hälytysmerkkinä, jos nuori viihtyy vain kotona, eikä ole live-kontakteissa. Vanhemmat eivät välttämättä tiedä yhtään, minkä äärellä hän on omassa huoneessaan. Kun nuori lähtee ulos, vanhemmat saattavat seurata hänen olinpaikkaansa tarkasti, nuorisolääkäri Jenni Miettinen sanoo.
Nuorisolääkärit näkevät vanhempien toiminnassa ristiriidan. Nuoren uskotaan olevan kotona turvassa ja kodin ulkopuolella vaarassa. Tosiasiassa oma huone on täynnä riskejä.
Nuorten suosimat somekanavat tarjoavat hyvän sisällön lisäksi myös haitallista sisältöä, esimerkiksi väkivaltaa, pornoa, rasismia, itsetuhoisuutta tai syömishäiriötä lietsovaa sisältöä, ääriliikkeiden ajatuksia ja väärää tietoa. Nuoret saavat myös epätoivottuja yhteydenottoja.
– Työssäni olen kuullut, että Snapchatissä monet yläkoululaiset tytöt ovat saaneet kuvia miesten alastomista sukuelimistä. Itsensäpaljastelu on siirtynyt somemaailmaan, Miettinen kertoo.
Myös kiusatuksi voi joutua omassa huoneessaan. Mannerheimin lastensuojeluliiton vuonna 2025 tekemässä nettikiusaamiskyselyssä 36 prosenttia 13–18-vuotiaista nuorista kertoi kokeneensa kiusaamista ainakin kerran verkossa.
Nuorisolääkärit varoittavat, että nuori voi altistua somessa myös vihapuheelle, trollaukselle ja huijauksille. Pahimmillaan hänet houkutellaan osallistumaan rikolliseen toimintaan.
Eksyminen kaikukammioon
Useiden aikuisten ensimmäiset kokemukset sosiaalisesta mediasta olivat myönteisiä. Se tarjosi helpon keinon pitää yhteyttä vanhoihin kavereihin. Nuorillekin se tarjosi mahdollisuuden saada uusia ystäviä samanhenkistä ihmisistä ympäri maailman. Pian kävi ilmi, että sosiaalisella medialla on kääntöpuolensa.
– Nykyisin sosiaalinen media on äärimmäisen epäsosiaalinen. Se perustuu itsensä tuijottamiseen ja muihin vertaamiseen, mikä on haitallista nuoruusiässä, nuorisolääkäri Silja Kosola sanoo.
Tutkimusten mukaan somella on kielteisiä vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Nuorisolääkärit ovat havainneet, että tyhjyyden tunteet ovat sitä yleisimpiä, mitä enemmän somea käyttää.
– Arkielämä ei voi tarjota yhtä paljon vaihtelevia ja houkuttelevia sisältöjä kuin some. Kun on katsonut tunteja nopeatempoisia lyhytvideoita, kaikki muu alkaa tuntua hidastetulta elokuvalta, Jenni Miettinen kertoo.
Some tarjoaa samantyyppistä sisältöä, jota on aiemmin katsonut.
– Jos on jollain tavalla kurja olo, some tarjoaa yhä synkempää sisältöä. Seurauksena on se, että alakulosta saattaa kehittyä masennustila, Kosola varoittaa.
Riskinä on myös se, että somessa näkee sisältöä vain tietyistä aiheista, ja nuori päätyy samanmielisten kaikukammioihin. Siellä voi syntyä uskomus, että kaikki ajattelevat samalla tavalla.
– Esimerkiksi jotkut nuoret tytöt ovat juuttuneet ryhmiin, joissa keskitytään oman kehon tarkkailuun ja sen muokkaamiseen. Osa pojista seuraa valkoista ylivaltaa kannattavia ja naisten alistamiseen yllyttäviä vaikuttajia, Miettinen kertoo.
Vastustamaton some
Sosiaalinen media on koukuttava. Silja Kosola huomasi nuorten käytöksessä muutoksen, kun hän asui Australiassa vuosina 2015–2016.
– Vielä vuonna 2014 koulun käytävällä sijaitsevassa työhuoneessani oli välillä vaikeaa kuulla nuoren puhetta, sillä käytävällä oli niin kova hälinä. Kun palasin vuonna 2016 Suomeen töihin, välituntien aikana oli täysin hiljaista, koska kaikki nuoret tuijottivat vain puhelintaan, Silja Kosola muistelee.
Kosolan havaitsema muutos tapahtui juuri silloin, kun alkoi algoritmien aikakausi. Niiden tehtävä on valita valtavasta sisältömäärästä juuri ne julkaisut, joiden arvioidaan kiinnostavan käyttäjää eniten. Aluksi muutos tuntui monesta hyvältä, sillä algoritmien avulla näki mielenkiintoista sisältöä.
– Algoritmit ovat muuttuneet entistä aggressiivisemmiksi, minkä takia kohtuullinen käyttö on tullut lähes mahdottomaksi. Yritykset hyödyntävät psykologian tutkimustietoa, jotta sovellukset olisivat houkuttelevia ja koukuttavia. Tarkoituksena on saada käyttäjät viettämään alustoillaan mahdollisimman pitkiä aikoja, Kosola kertoo.
Erityisesti nuorten on vaikeaa vastustaa somen tarjoamaa sisältöä.
– Nuoren aivoissa on kehittynyt palkitsemisjärjestelmä, joka reagoi dopamiinipurkauksilla yllätyksiin, joita some tarjoaa. Hänen aivonsa eivät ole kuitenkaan vielä kehittyneet siten, että hän osaisi hillitä erilaisia impulsseja. Tästä syystä meidän aikuisten on lainattava nuorille aivojamme ja tarvittaessa rajoittaa somen käyttöä, Kosola painottaa.
Pahimmillaan runsas somen käyttö johtaa riippuvuuteen. Myös digipeleihin voi jäädä koukkuun.
– Käyttö on ongelmallista, kun jää menemättä harrastuksiin tai tapaamatta kavereita, yöunet vähenevät ja keskittyminen herpaantuu koulussa, Jenni Miettinen luettelee.
Yhteisiä digisääntöjä
Nuorisolääkärit kertovat, että viime vuosina tutkimuksissa on havaittu, että runsas ruutuaika vaikuttaa aivojen kehitykseen. Heidän mukaansa digimaailman syövereihin menneet nuoret eivät ole kuitenkaan kadotettu sukupolvi.
– Jos on antanut nuoren olla runsaasti digilaitteilla, toivoa ei kannata menettää. Nuoren aivoissa on muuntautumiskykyä, jos sille annetaan uusi mahdollisuus ruutuaikaa vähentämällä, Silja Kosola kannustaa.
Perheessä kannattaa tehdä sääntöjä digilaitteiden käytölle. Muutos lähtee liikkeelle aikuisesta.
– Jos vanhemmalla on puhelin aina vieressä, se on viesti nuorille, että hekin voivat tehdä niin. Aikuisen pitää näyttää esimerkkiä digilaitteiden käytössä, Jenni Miettinen sanoo.
Nuoren kanssa kannattaa keskustella avoimesti asiasta.
– Hänelle kannattaa selittää, miksi on huolissaan runsaasta ruutuajasta. Yhdessä voi pohtia, miten sitä voi vähentää, esimerkiksi voidaan sopia, että ruokapöytään ei oteta puhelinta, mutta nuorella säilyy oma rauhallinen ennalta sovittu peliaika, Miettinen neuvoo.
Nuorisolääkärit suosittelevat, että puhelimet jätetään kotiin tullessa yhteen sovittuun paikkaan, eikä niitä pidetä jatkuvasti käden ulottuvilla.
– Jos aiemmin on ollut paljon digilaitteella, pitää keksiä sijaistoimintaa vapautuvalle ajalle, esimerkiksi uusi harrastus, Miettinen kehottaa.
Kun vanhemmat asettavat nuorelle rajoja, liittoutumisesta toisten vanhempien kanssa saattaa olla apua.
– Esimerkiksi koululuokan tai harrastusryhmän vanhempien kanssa voi sopia yhteisistä digisäännöistä, joihin voi tarvittaessa vedota, Kosola ehdottaa.
Nuorisolääkärit kehottavat tekemään muutoksia pienin askelin. Repsahduksiakin voi tulla, mutta niistä ei kannata lannistua.
– Jos kesä meni ruudun äärellä, syksy on hyvä aika muutoksille, Miettinen kannustaa.
THL:n digisuositukset alle 13-vuotiaille
- Aikuiset ovat vastuussa lasten digilaitteiden käytöstä.
- Alle kaksivuotiaille ei lainkaan ruutuaikaa.
- 2–10-vuotiaille ruutuaikaa enintään tunti päivässä.
- 11–13-vuotiaille enintään kaksi tuntia päivässä.
- Alle 13-vuotiaalle ei omaa älypuhelinta. Jos puhelin hankitaan, suositellaan puhelinta, jossa on vain rajalliset ominaisuudet, kuten soitto- ja viestiominaisuudet.
- Alle 13-vuotiaat eivät saa käyttää sosiaalisen median palveluita.
Vähennä ruutuaikaasi
- Katso puhelimestasi päivittäin ruutuaikasi.
- Päätä, mikä on ruutuaikasi, enintään 2–3 h.
- Päätä, missä säilytät puhelinta kotona, esimerkiksi keittiön tasolla.
- Pidä puhelin pääsääntöisesti äänettömällä, mutta valitse, keiden puhelut ja viestit saavat tulla läpi.
- Järjestä puhelimen näytölle näkyville vain tärkeät sovellukset. Sijoita viihdesovellukset hankalampaan paikkaan.
- Vaihda puhelimen näyttö mustavalkoiseksi, jolloin sovellusten houkuttelevuus vähenee.
- Rakenna elämää digilaitteiden ulkopuolelle.
Vinkit antoivat Silja Kosola ja Jenni Miettinen.
Lisää vinkkejä Silja Kosolan ja Jenni Miettisen kirjoittamassa kirjassa: Irti digikoukusta! Ruuturiidoista rauhaan. Duodecim. 2026.
Lue myös:
Hyvästit pussikaljalle – Nuoret juovat vähemmän, sillä humala ei enää ole niin siisti juttu
Somelääkäri Atte Virolainen: ”Nuoret kaipaavat suoraa puhetta”
