Lihavuuden ja diabeteksen hoidossa käytettävä semaglutidi on toista vuotta peräkkäin Suomen myydyin lääkeaine. Sen myynti kasvoi viime vuonna lähes 30 prosenttia.
Semaglutidia lihavuuden hoitoon ja painonhallintaan käytti viime vuonna lähes 90 000 suomalaista. Lääkeaine tunnetaan paremmin kauppanimillä Wegovy, Ozempic ja Rybelsus.
Nousu kärkeen on poikkeuksellisen nopea. Fimean tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen arvioi käytön kasvavan edelleen, vaikka lääkkeestä ei saa Kela-korvausta lihavuuden hoitoon.
– Jossain vaiheessa on ratkaistava, millä perusteilla lääke korvataan: kuinka paljon ylipainoa tai liitännäissairauksia sitä varten vaaditaan.
Tällä hetkellä semaglutidiin saa korvauksen vain tyypin 2 diabeteksen hoidossa, jossa sitä käytetään paljon vähemmän.
Lääkkeiden kulutus kertoo kansantaudeista
Fimean ja Kelan tilastot kertovat lääkkeiden euromääräisen myynnin lisäksi myös niiden käytöstä eli siitä, mitä lääkkeitä suomalaiset käyttävät ja kuinka paljon.
Kulutetuimpien lääkkeiden kärjessä ovat edelleen kansantautien hoitoon käytettävät valmisteet, kuten kolesteroli- sekä sydän- ja verisuonitautilääkkeet. Kolesterolilääkkeiden kokonaismyynti kasvoi viime vuonna 24 prosenttia.
Kaksi eniten käytettyä lääkeainetta ovat kolesterolin hoidossa käytetyt rosuvastatiini ja atorvastatiini, joita kumpaakin käyttää noin kymmenen prosenttia suomalaisista. Listalla ovat myös kipulääkkeet ibuprofeeni ja parasetamoli.
Uutena kymmenen kärkeen on noussut unettomuuden hoidossa käytettävä melatoniini. Sen kulutus kasvoi toissavuodesta lähes 20 prosenttia.
– Perinteisten unilääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien, käyttö on vähentynyt jo pitkään. Niitä korvataan melatoniinilla, jonka käyttö kasvaa nopeasti ja on nyt ensimmäistä kertaa kulutetuimpien lääkeaineiden joukossa, Saastamoinen kertoo.
Kaikki melatoniinin käyttö ei kuitenkaan näy tilastoissa, sillä sitä myydään myös kaupoissa ravintolisänä.
Lääkkeiden hinnat elävät
Muutokset lääkkeiden myynti- ja käyttötilastoissa tapahtuvat yleensä hitaasti. Hoitokäytäntöjä muutetaan varovasti, ja lääkkeiden korvaus- ja hintajärjestelmä hidastaa muutoksia.
Uuden lääkkeen yleistyminen edellyttää usein, että lääkkeellä on paljon käyttäjiä, se on laajasti saatavilla ja se on Kela-korvattava.
Uusilla lääkkeillä on patenttisuoja, joka pitää hinnat korkeina. Kun patentti raukeaa ja markkinoille tulee rinnakkaisvalmisteita, hinnat laskevat. Näin kävi kahdelle verenohennukseen käytettävälle lääkeaineille apiksabaanille ja rivaroksabaanille, joiden patentit raukesivat toissavuonna ja jotka viime vuonna putosivat myydyimpien lääkkeiden listalta.
– Lopputulos on silti se, että lääkekustannukset kasvavat vuosittain jonkin verran, Saastamoinen toteaa.
Viime vuonna lääkkeitä myytiin Suomessa yhteensä 4,2 miljardilla eurolla.
Suomalainen erityispiirre: lääkkeet haetaan itse apteekin hyllyltä
Suomalaiset käyttävät EU-maista eniten itsehoitolääkkeitä. Fimean Leena Saastamoinen arvioi syyn liittyvän laajaan valikoimaan
– Suomessa itsehoitolääkkeitä on tarjolla paljon. Moneen vaivaan löytyy apua suoraan apteekista, ja myyntiä on voitu vapauttaa, koska se on tapahtunut osaavan neuvonnan piirissä, hän sanoo.
Tilanne muuttuu ensi vuoden alussa, kun osa reseptivapaista lääkkeistä tulee myyntiin myös kauppoihin. Fimeassa seurataan tarkasti, miten myyntipaikkojen lisääntyminen vaikuttaa kulutukseen.
– Tutkijana odotan, että käyttö kasvaa, kun myyntikanavat laajenevat, Saastamoinen sanoo.
Vastaava kehitys nähtiin nikotiinituotteissa, kun niiden myynti vapautui vuonna 2023. Käyttö lisääntyi nopeasti. Nikotiini on edelleen toiseksi myydyin lääkeaine ja yleisin itsehoitolääke. Sen kokonaiskulutusta ei kuitenkaan voi enää arvioida tarkasti, sillä kaupoissa myytävät nikotiinipussit eivät sisälly lääketilastoihin.
Lue myös:
Miksi lääkkeet jäävät monelta ottamatta, vaikka lääkäri ne määrää?
