Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta. Työaikalaki ja työehtosopimukset määräävät, että suurin osa lomapäivistä sijoitetaan lomakaudelle 1.5.–30.9. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa SOSTESissä on sellainen erikoisuus, että Lapin maakunnassa lomakausi alkaa vasta 1.6. Siinä on huomioitu siellä myöhemmin alkava kesä.
Työehtosopimuksen mukaan 20 vuosilomapäivää sijoitetaan lomakauteen. Jos vuosilomapäiviä on kertynyt alle 20, lomapäivistä 65 prosenttia sijoitetaan lomakauteen. Loput lomapäivät pidetään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Työnantajan on kuunneltava työntekijän toiveita ja jaettava vuosilomat tasapuolisesti työntekijöiden kesken. Joillakin työpaikoilla on käytössä kiertävä lomalista. Se varmistaa sen, että kaikki saavat vuorollaan lomia parhaina kesäloma-aikoina. Jos työntekijät haluavat, he voivat sopia keskenään loma-aikojen vaihtamisesta.
Voiko työnantaja pilkkoa loman useampaan osaan?
Vuosilomalaki ja työehtosopimukset määräävät tästä. Kesä- ja talviloman saa lähtökohtaisesti pitää yhdessä putkessa, ellei lomaa ole välttämätöntä pätkiä toiminnan käynnissä pitämiseksi. Työnantaja voi perustella loman jakamisen tarvetta esimerkiksi sijaispulalla tai mitoitusvaatimuksilla. Silti työntekijällä on oikeus pitää vähintään kaksi viikkoa yhdenjaksoista lomaa kesälomakaudella. Muut lomapäivät voidaan määrätä pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Monessa työpaikassa tavallista on se, että työntekijä saa pitää kolmen viikon yhtäjaksoisen loman 1.6.–31.8. ja yksi kesälomaviikko sijoitetaan joko touko- tai syyskuulle.
Yksityinen sosiaalipalvelualan työehtosopimus, SOSTES, on tiukempi kuin SOTE-sopimus siinä, että työntekijällä on oikeus pitää kesäloma yhteen putkeen. Neljän viikon loma voidaan pilkkoa osiin vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Tällöin työnantajan täytyy hyvissä ajoin ennen lomakauden alkamista tiedottaa työntekijöitä, mitkä ovat vuosiloman antamisen mahdollisuudet ja perusteet vuosiloman jakamiselle.
Kysymyksiin vastasi SuPerin sopimusasiantuntija Seija Piipponen-Pekkola.
Sijaisella on oikeus lomaan tai lomakorvaukseen
Määräaikaisen työntekijän loma kertyy noudatettavan työehtosopimuksen lomataulukon mukaan. Ratkaisevaa on se, montako täyttä lomanmääräytymiskuukautta työsuhde on kestänyt lomamääräytymisvuoden loppuun, eli 31.3. mennessä. Lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jonka aikana on vähintään 14 työssäolopäivää tai tuntityöläisellä vähintään 35 työtuntia. Lomapäivien kertymiseen vaikuttaa myös työkokemuksen pituus.
– Jos sijainen tekee uuden määräaikaisen työsopimuksen samalla työnantajalla, kertyneet lomapäivät voidaan siirtää pidettäväksi seuraavan työsuhteen aikana. Sopimus tästä tehdään kirjallisesti, jotta voidaan tarvittaessa jälkikäteen tarkistaa, mitä vuosilomasta on sovittu, SuPerin sopimusasiantuntija Seija Piipponen-Pekkola neuvoo.
Jos työntekijä tekee töitä alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, hän saa pitämättömistä lomista lomakorvauksen. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden 31.3. mennessä, lomakorvaus on yhdeksän prosenttia työssäoloaikana maksetusta palkasta. Yli vuoden kestäneessä työsuhteessa lomakorvaus 11,5 prosenttia. Lomakorvaukseen ei lasketa hätä- ja ylityöstä maksettuja korvauksia.
Sijaisen työsopimukseen voidaan kirjata, että lomakorvaus ja lomaraha maksetaan jokaisen palkan yhteydessä, jolloin vuosilomaa ei kerry pidettäväksi.
– Useimmat vuokratyöfirmat ilmoittavat, että heidän maksamansa tuntipalkka sisältää lomakorvauksen ja lomarahan. Lomakorvaus ja lomaraha maksetaan myös lisistä.
Ole perillä loma-asioista
- Vuosiloman pituuteen vaikuttavat noudatettava työehtosopimus, työvuodet alalla ja palvelusuhteen kesto nykyisellä työnantajalla. SOTE-sopimuksessa, KVTESissa ja AVAINTESissä lomapäivien enimmäismäärä on 38, TPTESissä 35 ja SOSTESissa 33.
- Kesälomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. SOSTESissä on huomioitu Lapin maakunnassa myöhemmin alkava kesä, joten siellä lomakausi alkaa vasta 1.6.
- Lomaa kertyy ajalta 1.4.–31.3. Tätä kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi.
- Lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jonka aikana on vähintään 14 työssäolopäivää tai tuntityöläisellä vähintään 35 työtuntia.
- Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle loman ajankohdasta kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei pätevästä syystä ole mahdollista, loman ajankohdasta on kerrottava viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosiloman alkamista.
- Jos sairastut tai joudut tapaturmaan ennen vuosilomaa tai sen aikana, vuosilomapäivät siirretään myöhäisempään ajankohtaan. Ilmoita sairastumisesta tai tapaturmasta mahdollisimman pian työnantajalle.
SuPerin asiantuntijat vastaavat tällä palstalla työtä käsitteleviin kysymyksiin. Lähetä oma kysymyksesi sähköpostilla: super-lehti@superliitto.fi.
Lue myös:
Voiko määräaikaisen työsuhteen lopettaa, jos saa uuden vakituisen työpaikan?
Voiko työnantaja pakottaa minut työkiertoon eri toimipisteiden välillä?
Milloin lauantai lasketaan lomapäiväksi? Paljonko palkkaa saan lomalla?
