Joka toinen haittatapahtuma voidaan ehkäistä – HaiPro-ilmoitukset parantavat työ- ja potilasturvallisuutta hoitoalalla

Potilasturvallisuuden vaaratapahtumien raportointimenettely eli HaiPro on vakiintunut käyttöön suuressa osassa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita. Sen ensisijainen tavoite on parantaa potilasturvallisuutta mutta myös työntekijöiden työturvallisuutta. SuPerin asiantuntija Elina Ottela vastaa lähihoitajia askarruttaviin kysymyksiin HaiProsta.

Lääkehoitoon liittyvät tapahtumat ovat tyypillisimpiä vaarailmoitusten aiheita. Kuva: Pexels

Teksti Saija Kivimäki

Kuinka tärkeitä HaiPro-ilmoitukset ovat?

Ne ovat keskeinen osa hoidon turvallisuutta, työn laadun ylläpitämistä ja kehittämistä. HaiPro-ilmoitusten tekemisellä voi vaikuttaa omiin työoloihin: Jos ilmoituksia tulee paljon ja niiden perusteella voidaan osoittaa, että työpaikalla on liian vähän henkilökuntaa, se on painava peruste saada lisää resursseja. Sama koskee myös muita työpaikan pysyviä ja tai pitkäaikaisia ongelmia, vaikkapa puutteita työ- ja apuvälineissä.

HaiPro-järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2007, jonka jälkeen vaara-, haitta- ja läheltä piti -tilanteet ovat tulleet paremmin esiin ja niihin on pystytty puuttumaan. Hoitotyön kehittyessä tulee väistämättä uusia riskikohtia, ja HaiPro-ilmoitusten avulla pystytään torjumaan ja poistamaan myös niitä. Huojentavaa on, että haittatapahtumista puolet voidaan ehkäistä ennalta, jos ne vain osataan tunnistaa.

Miksi ilmoitukset tehdään nimettöminä?

HaiPro-ilmoitusten tehtävä ei ole etsiä syyllistä vaan keinoja parantaa toimintaa kohti turvallisempaa työkulttuuria. Suomessa työpaikoilla ei vielä olla kovin pitkällä syyllistämättömyydessä. Se on kuitenkin ensimmäinen edellytys, että uskalletaan ottaa haittatapahtumat tai läheltä piti -tilanteet esiin. Inhimillisiä erehdyksiä ja vahinkoja sattuu, ja on osa hoitajan ammattietiikkaa ja eettistä ammattitaitoa nostaa tilanteet esiin.

Mainos

Mitkä ovat yleisimpiä ilmoituksen aiheita?

Yleisin vaaratapahtumailmoituksen tyyppi ovat lääke- ja nestehoitoon liittyvät tapahtumat. Toiseksi yleisimpiä ovat tiedonkulun ongelmat, joita myös tapahtuu koko ajan enemmän. Tyypillisessä tilanteessa asiakas tai potilas siirtyy yksiköstä toiseen, mutta tieto hänen ajantasaisesta lääkityksestään ja hoito-ohjeista ei kulje mukana. Syynä tähän on se, että tieto ei kulje sähköisesti järjestelmästä toiseen. Varminta on aina soittaa vastaanottavaan yksikköön ja varmistaa, että tieto on mennyt perille.

Mitä HaiPro-ilmoitukselle tapahtuu, kun se on lähetetty?

Ilmoitus menee työpaikan työsuojeluvastaaville, kuten työsuojelupäälliköille, sekä sen yksikön esimiehelle tiedoksi, jonka yksikköä ilmoitus koskee. Esimiehen tehtävä on myös päättää, millaisia toimenpiteitä ilmoitus vaatii. Jos ilmoitus koskee useampaa yksikköä, se lähetetään jokaiselle asianosaiselle esimiehelle.

Jokainen organisaatio hallinnoi omia HaiPro-ilmoituksiaan, mutta moni on antanut luvan ilmoitusten käytön tutkimustarkoituksiin, jolloin on pystytty osoittamaan työ- ja potilasturvallisuuden puutteita ja heikkouksia valtakunnallisella tasolla ja puuttua niihin. Esimerkiksi pari vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että suurimman osan HaiPro-ilmoituksista tekevät hoitajat, jolloin voidaan miettiä, onko lääkäreiden ilmoitusaktiivisuutta syytä kohottaa.

Mitä pitää tehdä, jos HaiPro-ilmoitus ei johda mihinkään työpaikalla?

Asia kannattaa ottaa puheeksi esimiehen kanssa ja kysyä, miksi ilmoituksia ei ole käsitelty. Jos sekään ei johda mihinkään, on syytä kääntyä työsuojelupäällikön puoleen. Tällaiset tilanteet ovat turhauttavia, mutta ilmoitusten tekeminen on ainoa keino, jolla hoidon laatu ja turvallisuus saadaan pidettyä korkealla ja toimintaa pystytään kehittämään. Jos ilmoituksia ei tehdä, silloin ei ainakaan mikään muutu. Muutokset ovat hitaita, ja ilmoituksen tekeminen on siihen ensimmäinen askel.

Mistä työntekijä saa apua ilmoituksen tekemiseen?

Esimiehen tehtävä on perehdyttää, mistä ilmoituslomake löytyy ja miten se täytetään. Yleensä lomake on sähköisenä työpaikan intranetissä. Lomakkeen täyttäminen on työaikaa, sillä laadun valvominen ja potilasturvallisuuden ylläpitäminen ovat olennainen osa hoitotyötä.

Mitä muuta työntekijä voi tehdä, jos havaitsee työpaikalla vaara-, haitta- tai läheltä piti -tilanteita?

HaiPro- tai muu vaaratapahtumailmoitus on paras keino, koska siitä jää jälki, mustaa valkoisella, että ongelma on havaittu ja raportoitu. HaiPro on yleisin ja käytetyin järjestelmä, mutta työpaikalla voi olla käytössä myös muunnimisiä järjestelmiä, ja kaikki ne palvelevat samaa tarkoitusta. Työntekijä voi tallentaa työpaikan epäkohtia myös muilla tavoilla ja antaa ne tiedoksi esimiehelle. Esimerkiksi sähköposti on hyvä väline, sillä siitä jää todiste lähettäjälle ja vastaanottajalle.

Voiko työntekijälle tulla seurauksia, jos hän jättää HaiPro-ilmoituksen tekemättä?

Ilmoitusten tekeminen on tärkeää, eikä siihen voi pakottaa, mutta kannustan kovasti. On hoitotyön vaarantamista, jos vähättelee pienintäkin läheltä piti -tilannetta, eikä ajattele sen olevan ilmoituksen arvoinen.

Jos esimerkiksi käy niin, että asiakkaalle tai potilaalle sattuu hoitovirhe ja hänen omaisensa tekee asiasta ilmoituksen, valvovan viranomaisen silmissä näyttää todella huonolta, jos virheestä ei löydy mitään dokumentointia työpaikalla. Tällaisessa tapauksessa hoitovirheeksi voidaan tulkita jo se, ettei HaiPro- tai vastaavaa ilmoitusta tapahtuneesta ole tehty.

Lue myös:

HaiPro-ilmoitus on hoitajan työväline

Lääkehaitat vievät ikääntyviä päivystykseen – tutkimus paljasti puutteita myös HaiPro-haittailmoitusten käsittelemisessä

Sinua voisi kiinnostaa myös

Irtisanomisille ei ollut perusteita – Lähihoitajille korvauksia yhteensä yli 95 000 euroa

Jäikö palkka saamatta? Toimi näin, jos työnantaja ei maksa palkkaa ajallaan tai se on maksettu väärin

Sairastuin lomalla – voiko lomapäiviä siirtää? Huomioi nämä asiat, jos sairastut ennen vuosilomaa tai sen aikana