”Kun aloin työskennellä muistisairaiden kanssa, päätin nähdä jokaisessa asiakkaassa muutakin kuin sairauden. Joku kävi suihkussa Kesäillan valssin tahtiin, toisen huoneen eteisestä piti häätää tamma pois ennen kuin hän uskalsi tulla yhteisiin tiloihin kahville. Otsalohkodementiaa sairastavat puolestaan puhuivat joskus aivan puuta heinää. Asiakas saattoi sanoa, että kissa hyppää alas, ja tarkoittaa sitä, että haluaa itse mennä hissillä alakertaan.
Sanat eivät aina kerro kaikkea, vaan myös eleitä, ilmeitä ja muuta sanatonta viestintää täytyy osata tulkita. Ehkä olen siinä tavallista herkempi. Olin lähes seitsemänvuotias, kun minut adoptoitiin Suomeen, enkä aluksi ymmärtänyt ympärilläni puhuttua kieltä. Opin tarkkailemaan ihmisiä ja heidän tapojaan viestiä. Siitä on ollut hyötyä myös työssäni.
Työpaikalla voimme kaikki oppia toinen toisiltamme, kun uskallamme kysyä, seurata muiden työtä ja jakaa omaa osaamistamme. Olen vuosien varrella hakeutunut niin fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien kuin lääkäreiden mukaan oppimaan uutta ja soveltamaan sitä omaan työhöni. Nykyisessä työssäni vammaisten parissa kuntouttava työote on kaiken a ja o. Terapeutti saattaa tavata asiakkaan kerran viikossa, mutta me hoitajat olemme hänen rinnallaan joka päivä. Siksi juuri meidän tehtävämme on jatkaa arjessa siitä, mihin terapiassa jäädään.
Olen nähnyt, miten pienetkin edistysaskeleet voivat johtaa suuriin asioihin. Erään asiakkaan haave oli päästä taas kävelemään. Pitkä harjoittelu tuotti tulosta, ja lopulta hän käveli omin jaloin satavuotisjuhlissaan.
Olen ohjannut opiskelijoita koko työurani ajan. Haluan kannustaa heitä samaan uteliaisuuteen, joka on auttanut minua. Viime vuosina olen pannut hieman huolestuneena merkille, ettei katsekontaktin ottaminen ole kaikille opiskelijoille enää itsestään selvää. Hyvä hoitaja kohtaa asiakkaan aidosti, katsoo silmiin ja yrittää ymmärtää myös silloin, kun sanoja on vähän.”
Lue myös:
Olisinpa tiennyt jo alussa – ”Odotin, että hoidan huivipäisiä mummoja”
Olisinpa tiennyt jo alussa – ”Lastenhoitajan tärkein ominaisuus saattaa olla tyyneys”
