Kuinka hyvin suomalaiset nukkuvat?
Yleisellä tasolla suomalaisten nukkumista ei voi kehua. Monet nukkuvat vapaaehtoisesti vähemmän kuin tarvitsisivat unta. Nukkumista laiminlyödään, kun touhutaan niin paljon kaikkea muuta. Illoista on tullut valtavan aktiivisia, eikä nukkumiseen varata riittävästi aikaa. Myös unihäiriöt on lisääntyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Niitä on yhteensä yli 80 erilaista. Nukkumisen pitäisi olla osa terveellistä elämäntapaa, samaan tapaan kuin ravitsemus ja liikunta ovat.
Mistä tietää, nukkuuko riittävästi?
Univajeen tunnistaminen on vaikeaa. Jos nukahtaa illalla ennen kuin pää osuu tyynyyn, voi uskoa olevansa hyvä nukkuja, vaikka oikeasti nopea nukahtaminen johtuu yleensä univajeesta. Siitä kertoo myös se, onko työpäivän jälkeen energiaa tehdä muuta.
Miksi univaje on haitallista?
Se vaikuttaa elimistöön kokonaisvaltaisesti, esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien sekä muistisairauksien riski kasvaa. Uni on myös aivotoimintamme perusta. Univajeessa tehtävistään suoriutuu heikommin kuin hyvin levänneenä, koska keskittymiskyky huononee ja muisti pätkii. Myös tapaturmien riski kasvaa. Univaje menee suoraan myös tunteisiin. Mieliala laskee ja pinna kiristyy.
Millä keinoilla voisi nukkua paremmin?
Vuorokausirytmin tukemisella luo mahdollisuudet hyvälle yöunelle. Ihanteellisinta on, jos herää joka aamu samaan aikaan. Monet pilaavat nukkumisen omilla toimillaan. Aamulla venytetään heräämistä tai otetaan pitkät päivätorkut. Näistä saa hetkellisen avun väsymykseen, mutta illalla ei nukuta lainkaan. Myös liikunnan ja syömisen ajoittamisella voi olla merkitystä hyvälle unelle. Kovaa treeniä kannattaa välttää myöhään illalla. Suomessa on erikoinen tapa syödä raskas ateria heti työpäivän jälkeen iltapäivällä. Siitä seuraa ruokakooma ja vasta iltaa kohden alkaa piristyä. Nukkumisen kannalta parempi vaihtoehto on syödä vain välipalaa työpäivän jälkeen, jolloin vireystaso pysyy hyvänä iltaan asti. Vasta illalla kannattaa syödä kunnon ateria, josta seuraa luonnollinen väsymys oikeaan aikaan.
Kuinka vuorotyöläinen voisi kohentaa nukkumistaan?
Vuorotyö on äärimmäisen kuormittavaa. Sen vuoksi täytyy miettiä, mitä muuta heittää kuormituskoriinsa. Nykyään ihmiset hamstraavat valtavan määrän tekemistä myös vapaa-aikaansa. Jos työ aiheuttaa pakostakin univajetta, on huolehdittava erityisen hyvin muista hyvinvointiin vaikuttavista asioista, kuten liikkumisesta ja terveellisestä syömisestä. Silloin kestää univajetta paremmin. Vuorotyöntekijä voi käyttää nukkumisen apuna unipainetta. Esimerkiksi yövuorosta aamuvuoroon siirtyminen onnistuu parhaiten, kun viimeisen yövuoron jälkeen nukkuu vain muutaman tunnin ja pysyy loppupäivän aktiivisena. Silloin iltaan mennessä unipainetta on kertynyt niin paljon, että todennäköisesti yöllä nukuttaa ja rytmi kääntyy.
Voiko nukkumisen apuna käyttää lääkkeitä?
Joskus niitäkin tarvitaan. Lääkärin on tutkittava ensin, mistä väsymys tai unettomuus johtuu. Esimerkiksi jos ihmisellä on diagnosoimaton uniapnea ja hänelle määrätään unilääkkeitä, terveysongelmat vain pahenevat. Lieviin uniongelmiin suosittelen melatoniinia. Se otetaan iltaisin pari tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa. Melatoniinia pitää käyttää vähintään muutama kuukausi, jotta siitä saa parhaan mahdollisen hyödyn. Varsinaisten nukahtamis- ja unilääkkeiden käyttö täytyy pitää lyhytkestoisena.
Pitääkö huolestua, jos välillä nukkuu huonosti?
Ei tarvitse, vaan olennaista on se, miten keskimäärin nukkuu. Jos ei ole kerryttänyt univajetta pitkältä ajalta, yksittäisiä huonosti nukuttuja öitä kestää hyvin. Moni suorittaa nukkumista ja ahdistuu, kun unta ei tule tavoitteiden mukaisesti. Kaikki nukkuvat välillä huonosti, minäkin. Kun herään yöllä, laitan äänikirjan päälle ja saatan kuunnella pari tuntia ennen kuin nukuttaa uudelleen. Seuraavana päivänä olen ehkä tavallista väsyneempi, mutta tiedän selviytyväni. Huonoista öistä on turha ahdistua. Tulevina öinä aivot paikkaavat syntyneen univajeen, jos vain itse aktiivisesti tukee untansa.
Henri Tuomilehto
- Unilääkäri, tutkija, luennoitsija, yrittäjä ja kirjailija
- Hoitanut yli 15 000 uniongelmista kärsivää potilasta
- Yli 20 vuoden ajan tutkinut unta, erityisesti, miten parantaa nukkumista
Lue myös:
Kärsitkö unettomuudesta? Aivojen vireystila huijaa unihäiriöistä