Vuorotyöunihäiriö pääsi unettomuuden Käypä hoito -suosituksiin – Yövuorot ovat terveysriski jos univelkaa kertyy liikaa

Jotkut vuorotyöntekijöistä nukkuvat huonosti vuorojen välillä, eikä univelkojen kuittaaminen onnistu vapaapäivinäkään. Toiset taas nukkuvat missä ja milloin vain, ja vuorotyö sujuu. Mistä ero johtuu, ja miten vuorotyöunihäiriöstä kärsiviä voidaan auttaa?

Vuorotyöunihäiriö käypä hoito -suosituksiin

Tutkimuksen mukaan neljälle viidestä vuorotyöntekijästä vuorotyö ei näyttäisi tuottavan juurikaan ongelmia. Kuva: Salla Pyykölä

Teksti Antti Vanas

Lähes neljäsosa suomalaisista työntekijöistä tekee vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa, ja viidennes heistä kärsii vuorotyöhön liittyvästä unihäiriöstä.

– Vuorotyöunihäiriöstä kärsivät palautuvat vapaapäivien aikana hitaammin kuin muut. Puolet heistä on vapaa-aikanaan jatkuvasti väsyneitä, sanoo Työterveyslaitoksen tutkija Päivi Vanttola.

Haittaluettelo jatkuu: vuorotyöunihäiriöiset rentoutuvat nukkumaan mennessä muita vuorotyöntekijöitä huonommin, nukahtaminen kestää pidempään ja unen laatu on heikompaa.

Unihäiriöiset ovat muita uneliaampia sekä yö- että aamuvuoroissa. He myös nukkuvat vapaapäivinä vain vähän yli normaalin unentarpeensa. Univelan takaisinmaksu tökkii.

– Vuorotyössä hyvin pärjäävillä nukkuminen yksinkertaisesti sujuu paremmin ja joustavammin kuin unihäiriöisillä. Hyvin pärjäävät pystyvät nukkumaan mihin vuorokaudenaikaan tahansa, eikä univelan kuittaaminen vapaapäivinä tuota vaikeuksia, Vanttola selittää.

Mainos

Vanttolan väitöstutkimuksen hyvä uutinen on se, että neljälle viidestä vuorotyöntekijästä vuorotyö ei näyttäisi tuottavan juurikaan ongelmia. Tukitoimet voidaan siis kohdistaa melko pienelle ryhmälle. Esimerkiksi vuorojen sovittelun ei pitäisi vaikeuttaa työvuorolistojen tekoa liikaa.

– Vuorotyöunihäiriötä on useita alatyyppejä. Unettomuustyyppisestä häiriöstä kärsii nelisen prosenttia sairaalatyöntekijöistä. Heillä viikonloppu ei välttämättä riitä palautumiseen, ja tilannetta voitaisiin auttaa varaamalla heille vuorojen väliin pitemmät palautumisjaksot. Näin pienen joukon kohdalla se tuskin haittaisi liikaa vuorolistojen tekoa.

Toisessa alatyypissä oireena on unettomuuden lisäksi voimakas väsymys. Tätä unihäiriötyyppiä potee Vanttolan mukaan kuutisen prosenttia sairaalahenkilöstöstä.

Käypä hoito -suositus helpottaa diagnosointia

Vanttola selvitti väitöskirjassaan vuorotyöunihäiriön yleisyyttä ja sen ilmenemistä sekä oireista toipumista. Aineistona ovat 4 814 sairaalatyöntekijän työajanseuranta ja kyselyvastaukset sekä 31 lentokenttätyöntekijän kolmen viikon uni- ja vireysmittaukset.

Tulokset kertovat, että vuorotyöunihäiriötä potevilla jo kolme ilta- tai yövuoroa kuukaudessa voi johtaa jatkuvaan väsymykseen vapaa-ajalla. Häiriön riski on selvästi suurempi yötyötä sisältävässä kuin sitä sisältämättömässä vuorotyössä.

Unihäiriö voi kasvattaa kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskiä. Myös tapaturmien riski voi kasvaa.

– Tapaturmariskin vuoksi vuorotyöntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta siinäkin tapauksessa, että yövuoroja on vain muutama vuodessa. Näin he eivät vaaranna itseään eivätkä muita työaikana tai työmatkoilla, Vanttola painottaa.

Vuorotyöunihäiriö ei ole mikään uusi asia. Se on ollut mukana kansainvälisissä unihäiriöluokituksissa jo useamman vuosikymmenen ajan.

– Vuorotyöunihäiriötä koskeva tutkimustieto on kuitenkin ollut tähän saakka hajanaista ja häiriön määritelmät vaihtelevia. Se on viivästyttänyt vuorotyöunihäiriön pääsyä Käypä hoito -suosituksiin.

Vuorotyöunihäiriö lisättiin viime vuonna unettomuuden Käypä hoito -suosituksiin. Vanttolan mukaan tämä auttaa lääkäreitä diagnoosin teossa, ja unihäiriöistä kärsivienkin on nyt entistä helpompi mennä lääkäriin hakemaan apua.

– Pelkkää unettomuutta ja väsymystä kysymällä eivät ongelmat ratkea, sillä oireet voivat olla hyvin samanlaisia eri unihäiriöissä. On tärkeää keskustella lääkärin kanssa häiriön juurisyistä. Liittyvätkö unettomuus tai väsymys vuorotyöhön, vai onko syynä esimerkiksi sairaus tai henkilön senhetkinen elämäntilanne.

Melatoniini voi hidastaa paluuta normaalirytmiin

Miten itse kukin voi vähentää vuorotyön haittoja omalta kohdaltaan? Työn ulkopuolisen elämänrytmin säännöllisyys voi Vanttolan mukaan auttaa etenkin, jos haastavia vuoroja on vähän.

– Heräämis- ja nukahtamisajat kannattaa pitää mahdollisimman säännöllisinä silloin kun se on mahdollista. Näin unettomuus ja väsymys saadaan rajatuksi haasteellisten työvuorojen aikaan. Yövuorot lyhentävät nukkumisaikaa joka tapauksessa. Silloin kannattaa vain nukkua niin pitkään kuin suinkin pystyy.

Rentoutumiseen ennen nukkumaan menoa kannattaa kiinnittää huomiota. Vanttola puhuu unihygieniasta, johon kuuluu muun muassa valon välttäminen ennen unijaksoa.

– Aamulla yötyöstä kotiin palatessa on hyvä käyttää aurinkolaseja, jotta unta edistävän melatoniinin tuotanto häiriintyisi mahdollisimman vähän. Nukkumistilaksi sopii parhaiten viileä, pimeä ja meluton huone.

Uni- ja nukahtamislääkeitä ei suositella ensisijaiseksi hoitokeinoksi vuorotyöntekijöille. Vanttolan mukaan ne sopivat paremmin niille, joilla on säännöllinen vuorokausirytmi.

– Melatoniinivalmisteet voivat joissakin tapauksissa auttaa, mutta en suosittelisi niitä säännölliseen käyttöön. Ne voivat tahdistaa elimistön sisäistä kelloa poispäin yön ja päivän vaihtelusta, mikä hidastaa normaaliin rytmiin palaamista.

Sairaaloiden vuorosuunnittelussa vältettäviä asioita ovat aikaiset aamuvuorot, yövuorot ja alle 11 tunnin vuorovälit.

– Tutkimukseni selkeä tulos on, että yövuorot lisäävät unihäiriön riskiä eniten. Jokunen lyhyempi vuoroväli kuussa ei vielä maata kaada.

Vuorotyön siedossa on kyse yksilöllisistä ominaisuuksista. Siksi on tärkeää, että työntekijät voivat itse vaikuttaa työvuoroihinsa.

– Toiset pystyvät nukkumaan lähes milloin vain, ja uni on myös tehokasta, eli pienempikin nukuttu tuntimäärä riittää. Iän karttuessa erityisesti yövuorojen sieto heikkenee, koska iäkkäämmät työntekijät nukkuvat yleensäkin vähemmän. Yhteisöllinen vuorosuunnittelu auttaa tässäkin.

Väitös: Shift work disorder: prevalence, manifestation, and recovery. Helsingin yliopisto 2021.

Lue myös: Väsyttääkö vuorotyössä? Näihin asioihin vuorotyötä tekevän kannattaa kiinnittää huomiota

Sinua voisi kiinnostaa myös

Sjögrenin syndrooma kuivattaa limakalvot − ”Yhdeksän kymmenestä sairastuneesta on naisia”

Kuuleeko nukkumatti, täällä kutsuu melatoniini!

Epävakaa persoonallisuushäiriö tekee elämästä vuoristoradan – Oireet eivät aina näy ulospäin