Autismi ei ole sairaus, kehitysvamma tai huonon kasvatuksen tulos. Se on synnynnäinen neurologinen ominaisuus, joka liittyy aivojen erilaiseen tapaan käsitellä tietoa ja johon perimä vaikuttaa vahvasti.
Autismikirjo on nimensä mukaisesti kirjo. Jokaisen autismikirjon ihmisen piirteet ovat yksilöllisiä ja ne voivat erota toisistaan paljonkin. Aiemmin puhuttiin esimerkiksi Aspergerin oireyhtymästä, mutta nykyisin käytetään laajempaa autismikirjon diagnoosia.
Aistit voivat toimia eri tavoin. Monet autismikirjon ihmiset kokevat äänen, valon, hajut, maut tai kosketuksen tavallista voimakkaammin. Autismikirjolla olevan aistit voi olla yli- tai aliherkkiä: toiset esimerkiksi välttävät uusia tai voimakkaita makuja, toiset taas nimenomaan hakevat voimakkaita aistimuksia tuliseksi maustetusta ruoasta.
Yksityiskohdat erottuvat. Tarkkuus, hyvä muisti ja kyky keskittyä intensiivisesti kiinnostuksen kohteisiin ovat monille autismikirjon ihmisille vahvuuksia. Autismikirjon ihmisen vahvuuksia ovat myös hyvä oikeudentaju ja rehellisyys.
Sosiaaliset tilanteet voivat olla kuormittavia. Sanattoman viestinnän, abstraktien käsitteiden tai vaikkapa sarkasmin tulkinta voi olla autismikirjon ihmiselle vaikeaa. Usein myös toisten ihmisten tunteiden tulkitseminen tai sen ymmärtäminen, miltä toisesta tuntuu, voi olla haaste.
Autismikirjon ihmisellä on monesti vaikeuksia oman toimintansa ohjauksessa. Hänen voi olla vaikea ennakoida asioita tai suunnitella, kuinka kauan jonkun asian tekeminen vie aikaa. Voi olla tärkeää, että asiat tehdään tietyllä tavalla ja totutussa järjestyksessä.
Kansainvälistä autismitietoisuuden päivää vietetään vuosittain 2.4. Suomessa Autismiliitto järjestää päivän ympärille kokonaisen autismitietoisuuden viikon. Tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä autisminkirjosta.
