Jos kilot kertyvät vyötärölle, ruokavalioosi kuuluu paljon sokeria tai muita nopeita hiilihydraatteja tai suvussasi on kakkostyypin diabetesta voi olla, että maksasi on rasvoittunut. Rasvamaksa on aikamme kansansairaus, toteaa HUSin vatsakeskuksen ylilääkäri Fredrik Åberg.
– Suomalaisista kolmekymmentä, jopa neljäkymmentä prosenttia sairastuu.
Rasvamaksalla tarkoitetaan tilannetta, jossa maksan solut eivät enää kykene käsittelemään kaikkea sinne saapuvaa rasvahappoa. Vähitellen maksa kyllääntyy rasvasta.
– Rasvamaksasta puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksan soluista sisältää rasvapisaroita. Solut kyllä toimivat edelleen, mutta niissä on paljon rasvaa, Åberg toteaa.
Pahoinvointia ja väsymystä
Pallean alla, oikealla puolella vatsaonteloa sijaitseva maksa on hiljainen elin. Se on kehomme puhtaanapitolaitos ja varasto, joka käsittelee elimistöömme saapuvat myrkyt ja varastoi ravinteita ja vitamiineja pahan päivän varalle. Kun aineenvaihduntaan tulee häiriöitä, maksan toiminta vaikeutuu. Rasvamaksa voi joskus aiheuttaa pahoinvointia ja väsymystä, kun maksan kyky käsitellä myrkkyjä heikkenee. Yleensä ihmiset huomaavat oireita vasta, kun tilanne alkaa olla vakava. Osalla ihmisistä rasvoittunut maksa tulehtuu. Silloin maksassa saattaa esiintyä fibroosia eli tulehduksen seurauksena syntyvää arpikudosta. Mikäli fibroosi etenee maksakirroosiksi ja siihen liittyviin komplikaatioihin, viimeinen vaihtoehto on maksansiirto.
Liikunnan lisääminen auttaa
Ranskassa lintujen rasvamaksa on tunnettu herkku. Hanhien ja ankkojen maksaa rasvoitetaan pakkosyöttämällä niitä. Myös ihmisillä rasvamaksa liittyy usein ruokavalioon ja lihomiseen. Kun aineenvaihduntaan tulee häiriöitä, maksa on kovilla. Fredrik Åberg muistuttaa, että maksan rasvoittuminen ei ole peruuttamatonta. Jo liikunnan lisääminen auttaa rasvamaksaan tehokkaasti.
– Nekin potilaat, jotka eivät saaneet liikunnalla pudotettua painoaan, paransivat maksansa tilaa. Sekä laihduttaminen että liikunta ovat maksan kannalta tärkeitä.
Hoitamattomana rasvamaksa aiheuttaa kohonneen riskin useille sairauksille, sellaisia ovat monet syövät, kakkostyypin diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit. Rasvamaksadiagnoosi onkin usein ensimmäinen varoituskello, joka saattaa ennustaa muiden sairauksien puhkeamista.
Rasvamaksaan liittyvä maksafibroosi voidaan nykyään todeta verikokeilla ja ultraäänielastografialla. Maksaentsyymien määrä, verihiutaleiden vähäisyys ja maksan suurentunut koko kertovat melko varmasti rasvamaksafibroosista. Epäselvissä tapauksissa röntgenlääkäri ottaa paikallispuudutuksessa maksasta koepalan.
– Koepaloja otetaan harvoin, sillä kajoamattomat menetelmät ovat hyviä. Toivoisin kuitenkin, että tutkimusvälineistöä, kuten sopivia elastografialaitteita olisi Suomessa paremmin saatavilla, Åberg toteaa.
Elastografialaitteella mitataan kudosten jäykkyyttä. Kivuton ja nopea tutkimus tarjoaa lisätietoa maksan tilasta ultraäänen rinnalla.
Apua laihdutuslääkkeistä?
Aikaisemmin rasvamaksaan viitattiin ei-alkoholiin liittyvänä maksasairautena. Sittemmin määrittelytapaa on muutettu.
– Oli kummallista puhua sairaudesta vain sen kautta, mitä se ei ole, Åberg sanoo.
Nykymääritelmän mukaan metabolinen rasvamaksa on aineenvaihdunnan sairaus. Se aiheutuu häiriöistä aineenvaihdunnassa. Vaikka sairaus ei liity alkoholiin suoraan, alkoholi vaikuttaa taudin etenemiseen.
– Säännöllinen runsas alkoholinkäyttö rasvoittaa maksaa ja vähäinenkin alkoholimäärä jouduttaa metabolisen rasvamaksataudin etenemistä. Rasvamaksapotilaita kehotetaan yleensä rajoittamaan alkoholin käyttöä, ja mikäli rasvamaksaan liittyy edennyttä fibroosia, tulee alkoholi lopettaa kokonaan.
Rasvamaksaa tutkitaan maailmalla hyvin paljon, sillä se on yhä yleisempi sairaus. On epäselvää, miksi joidenkin ihmisten maksa kestää rasvoittumista huonommin.
– Genetiikasta etsitään vastauksia siihen, miksi jotkut voivat elää koko elämänsä hyvää elämää rasvamaksan kanssa ja toisilla se kehittyy kirroosiksi.
Myös rasvamaksan diagnosoinnista halutaan tehdä helpompaa. Sairauden sujuva tunnistaminen antaa sairastuneelle nopeammin tilaisuuden muuttaa elintapojaan. Åberg toteaa, että joissakin maissa edennyttä rasvamaksaa hoidetaan jo laihdutuslääkkeillä. Suomessa tästä ollaan vielä kaukana.
– Nämä lääkkeet ovat meillä vielä liian kalliita, eikä niillä ole korvattavuutta rasvamaksan hoitoon.
Mitä maksa tekee?
Pallean alla oikealla sijaitseva maksa on elimistömme suurin sisäelin. Se hajottaa aineenvaihduntaan saapuvat myrkyt. Maksa työskenteleekin kovasti silloin, kun juomme alkoholia tai olemme syöneet esimerkiksi särkylääkkeitä. Maksa on aineenvaihduntamme keskeinen työkalu, sen avulla saamme syömästämme ruoasta hyödynnettäviä ravintoaineita. Maksa myös varastoi pahan päivän varalle esimerkiksi rasvaa ja vitamiineja. Kun maksan toiminta estyy, myrkkyjä päätyy helpommin elimistöömme. Huono maksan toiminta oireilee esimerkiksi väsymyksenä ja pahoinvointina.
Uusi määrittely rasvamaksalle
Rasvamaksa on vuodesta 2020 määritelty aineenvaihdunnan sairaudeksi. Aikaisemmin puhuttiin ei-alkoholin aiheuttamasta maksasairaudesta. Uusi nimi, metabolinen rasvamaksatauti, korostaa aineenvaihdunnan merkitystä taudin aiheuttajana.
Lähde: Duodecim
Kansantauti
Rasvamaksa todetaan, kun yli viidessä prosentissa maksan soluista on rasvapisaroita. Tällä hetkellä arvioidaan, että jopa 40 prosentilla suomalaisista voi olla rasvamaksa. Keskivyötärölihavuus, ylipaino ja tyypin kaksi diabetes altistavat rasvamaksalle erityisesti. Rasvamaksa voi kuitenkin kehittyä myös normaalipainoiselle ihmiselle, jolla on häiriöitä aineenvaihdunnassa.
Helppo testi maksafibroosin selvittämiseen
Fib 4 -testi otetaan laskimoverestä. Testi mittaa maksaentsyymejä ja verihiutaleiden määrää, joiden avulla arvioidaan, onko maksassa tapahtunut arpeutumista eli fibroosia. Yli 2,67 ylittävä arvo kertoo usein riskistä merkittävälle fibroosille tai kirroosille.
Jokainen maksa on yksilö
Ylilääkäri Frederik Åberg sanoo, että maksat ovat hiljaisia ja keskenään erilaisia.
– Saman sairauden oireet voivat olla hyvin erilaisia eri ihmisillä.
Maksa on Åbergin mukaan lääkäreille antoisa tutkimuskohde, sillä maksa suorittaa elimistössä jopa satoja erilaisia toimintoja ja tuottaa hyvin monenlaisia erilaisia molekyylejä.
– Myös maksasairauksien tutkiminen on haastavaa. Koska maksa harvoin oireilee, sairauden toteaminen käy hitaammin. Usein maksasairaus löydetäänkin jonkin muun diagnoosin yhteydessä.
