Psykoosilääkkeet on tarkoitettu skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien sekä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon. Silti niitä määrätään muuhun kuin virallisesti hyväksyttyyn käyttötarkoitukseen. Erityisen yleistä tämä on ikääntyneillä.
Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen laajassa rekisteritutkimuksessa kävi ilmi, että 70 prosenttia ikääntyneiden psykoosilääkkeiden käytöstä on niin sanottua off label -käyttöä eli lääke on määrätty muuhun kuin virallisesti hyväksyttyyn käyttöaiheeseen. Tutkimuksessa aineistona olivat 209 346 kotona asuvan iäkkään ihmisen rekisteritiedot. Heillä ei ollut diagnosoitu Alzheimerin tautia.
– Psykoosilääkkeitä määrättiin iäkkäille esimerkiksi pitkittyneiden käytösoireiden, unettomuuden ja masennuksen hoitoon, vaikka näihin tarkoituksiin ei ole virallisia käyttöindikaatioita. Tutkimusnäytön mukaan psykoosilääkkeet auttavat näihin oireisiin heikosti ja ne aiheuttavat merkittäviä haittavaikutuksia, tutkijatohtori Tuomas Majuri Oulun yliopistosta kertoo.
Tutkimus osoitti, että yleisimpiä off label -käytettyjä psykoosilääkkeitä ovat risperidoni ja ketiapiini.
– Virallisen suosituksen mukaan risperidonia saisi käyttää vain kuusi viikkoa Alzheimerin tautiin liittyvien käytösoireiden hoitoon.
Lääkkeillä korvataan hoivaa
Psykoosilääkkeet saattavat aiheuttaa väsymystä, mikä rauhoittaa ihmistä. Tämän vuoksi saattaa näyttää siltä, että ne auttavat vanhuksen käytösoireisiin.
– Psykoosilääkkeitä on alettu käyttää bentsodiatsepiinien tilalla. Niillä voidaan korvata inhimillistä hoivaa, kun hoitajaa ei saa viereen silloin, kun tarvitsisi. En voi väittää, että vanhuspalvelujen resurssien alasajolla ja psykoosilääkkeiden laajalla käytöllä on syy–seuraussuhde, mutta niiden välillä näyttää olevan voimakas yhteys, Tuomas Majuri kertoo.
Majuri kuvailee, että psykoosilääkkeet voivat vaikuttaa ruokahaluun ja nostaa painoa sekä heikentää unenlaatua. Ne saattavat aiheuttaa liikehäiriöitä, jotka voivat olla lieviä tai vakavia. Ne nostavat myös kaatumisriskiä.
– Tutkimuksessa yllättävä havainto oli se, että sydän- ja verisuonitauteja sekä aivoverenkiertohäiriöitä esiintyi enemmän off label -käyttäjillä kuin niillä potilailla, joille psykoosilääkkeitä oli määrätty niiden viralliseen käyttöaiheeseen. Syynä voi olla se, että lääkkeiden metabolisten haittavaikutusten seuranta ei ole riittävää off label -käyttäjillä. Seurantaan tarvitaan selkeämmät ohjeistukset.
Tutkimuksessa tuodaan esiin tarve edistää ikäihmisten turvallisempia lääkemääräyskäytäntöjä. Myös vaihtoehtoisia hoitomuotoja on kehitettävä.
– Vanhuspalveluissa pitää olla riittävästi resursseja, jotta voidaan hyödyntää lääkkeettömiä hoitokeinoja. Sellainen hoito on inhimillisempää, Majuri painottaa.
Lue myös:
Vuosi lisää hyvää toimintakykyä? Uudet Alzheimer-lääkkeet herättävät suuria odotuksia
Lääkehoito voi aiheuttaa murheita – Tavallista värikkäämmät murot
Saako käytetyn lääkevoidetuubin heittää roskikseen? − Hävitä lääkejäte oikein
