Ei pelkkää ryppyjen silotusta – Botuliinilla hoidetaan migreeniä, lihaskramppeja ja liikahikoilua

Monille botuliini tuo ensimmäisenä mieleen esteettiset hoidot, joissa silotetaan otsan juonteita, pehmennetään ilmejuonteita ja hidastetaan ikääntymisen näkyviä merkkejä. Samaa lääkeainetta on kuitenkin käytetty monien sairauksien hoidossa jo vuosia.

Kuva: Prostock-studio / Shutterstock.com

Teksti Saija Kivimäki

Mainos

Terveydenhuollossa botuliinilla eli botuliinitoksiinilla ei tavoitella muutoksia ulkonäköön vaan sillä lievitetään kipua, vähennetään lihasjäykkyyttä ja parannetaan toimintakykyä. Suomessa botuliinipistoksia käytetään laajasti sekä erikoissairaanhoidossa että yksityisellä sektorilla esimerkiksi migreenin, spastisuuden, bruksismin ja liikahikoilun hoidossa.

Toimintaperiaate on eri käyttökohteissa sama: botuliini estää hermon välittämän viestin kulkua. Sen seurauksena lihas rentoutuu, hikirauhasen toiminta vähenee tai kipua välittävien hermojen aktiivisuus heikkenee.

– Botuliinitoksiini estää asetyynikoliini-nimisen välittäjäaineen vapautumisen hermopäätteistä, mikä estää hermon välittämän supistumiskäskyn kulkeutumisen lihakseen. Tämän seurauksena yliaktiivinen lihas rentoutuu, hikirauhasen toiminta vähenee tai kipua välittävien hermojen aktiivisuus heikkenee, yleislääkäri Avesta Dero Terveystalosta kertoo.

Dero tuntee botuliinin sekä lääkinnällisen että esteettisen käytön. Hän on hoitanut potilaita botuliinipistoksilla pitkään ja toiminut esteettisten botuliinihoitojen kouluttajana. Hän suhtautuu kriittisesti siihen, että hoitoja tarjotaan ilman riittävää lääketieteellistä osaamista.

– Ihmisen anatomia ja lihaksisto on tunnettava hyvin. Oikean pistoskohdan löytäminen voi olla yllättävän vaativaa, varsinkin jos aiemmat hoidot ovat muuttaneet alueen anatomiaa. Siksi botuliinihoitoja ei pidä ajatella yksinkertaisina pistoksina, Dero sanoo.

Botuliini katkaisee hermoston viestit

Terveydenhuollossa botuliinipistokset ovat tavallisesti osa hoitokokonaisuutta. Botuliinilla pyritään lievittämään oireita, mutta niiden rinnalle tarvitaan usein myös lääkitystä, fysioterapiaa tai muita tukitoimia. Esimerkiksi Parkinsonin taudissa botuliinilla voidaan vähentää vaikeaa syljen liikaeritystä ja lievittää lihaskramppeja tai yliaktiivista virtsarakkoa. Elämänlaatu ja toimintakyky saattavat kohentua, vaikka niiden taustalla olevaa sairautta ei pystytä poistamaan.

Kroonisen migreenin ja hampaiden tahattoman narskuttelun eli bruksismin hoidossa botuliinia käytetään yleensä vasta silloin, kun ensisijaiset hoidot eivät ole tuoneet riittävästi apua.

Botuliinin vaikutus ei ole välitön.

Mainos

– Hoito alkaa vaikuttaa yleensä noin kahden viikon kuluttua pistoksesta. Vaikeassa migreenissä saattaa kulua jopa kolme kuukautta ennen kuin potilas huomaa vaikutuksen, Dero sanoo.

Botuliini ei jää elimistöön pysyvästi eikä tuhoa hermoa tai lihasta. Sen vaikutus alkaa vähitellen hiipua elimistössä, kun hermopääte alkaa muodostaa uusia yhteyksiä ja palauttaa normaalia toimintaa. Tämän vuoksi hoito on yleensä uusittava muutaman kuukauden välein, jos oireet palaavat.

Avesta Deron mukaan botuliini on usein hyvin siedetty lääkeaine. Yleisimmät haittavaikutukset ovat pistoskohdan kipu, mustelmat ja ohimenevä lihasheikkous hoidettavalla alueella. Käyttöä ei suositella raskauden tai imetyksen aikana. Varovaisuutta tarvitaan myös silloin, jos potilaalla on veren hyytymishäiriö tai käytössä verenohennuslääkitys. Lisäksi jotkin hermojen ja lihasten sairaudet, kuten ALS ja myastenia gravis, voivat estää hoidon.

– Jos botuliinia annetaan toistuvasti suurina annoksina tai liian tihein välein, elimistö voi alkaa muodostaa vasta-aineita ja hoidon teho voi heikentyä. Joissakin tapauksissa tilannetta voidaan korjata vaihtamalla toiseen botuliinivalmisteeseen, Dero kertoo.

Voiko pistos kohentaa mielialaa?

Botuliinin esteettiset vaikutukset löydettiin sattumalta. Kun ainetta alettiin käyttää karsastuksen hoidossa, huomattiin samalla, että pistosalueen iho siliää ja rypyt pehmenevät. Havainto johti myöhemmin botuliinin käyttöön myös esteettisissä hoidoissa.

Sittemmin on kiinnostuttu siitä, voiko botuliinilla olla vaikutuksia myös hyvinvointiin ja mielialaan. Ajatuksena on se, ilmeet eivät vain heijasta tunteita vaan voivat myös vahvistaa tai lieventää niitä. Tätä hypoteesia on tutkittu erityisesti kulmakarvojen välisten ”Sibelius-ryppyjen” alueella. Tutkimuksissa on saatu viitteitä, että näiden huoliryppyjen silottamisella voisi olla yhteys koettuun mielialaan, mutta vaikutusmekanismeista ja kliinisestä merkityksestä ei ole yksimielisyyttä.

Mainos

Avesta Dero kertoo nähneensä vastaanotollaan potilaita, jotka ovat kokeneet vointinsa kohentuneen hoitojen jälkeen. Botuliinin mahdolliset hyvinvointivaikutukset eivät hänen mukaansa liity vain ryppyjen silottumiseen. Pistoksia voidaan käyttää myös kasvohermohalvauksen jälkitiloissa, jolloin tavoitteena on palauttaa kasvojen symmetriaa rentouttamalla yliaktiivisia lihaksia.

– Kun ilmeet muuttuvat tasapainoisemmiksi, moni kokee myös itsetuntonsa ja hyvinvointinsa kohenevan, Dero sanoo.

Hänen mukaansa vaikutukseen voi liittyä sekä kasvojen lihasten toiminta että se, että ihminen on tyytyväisempi ulkonäköönsä.

– Kun potilas on tyytyväinen itseensä ja tuntee olonsa varmemmaksi, sillä voi olla suuri merkitys hyvinvoinnille.

Tutkimus laajentaa käyttöä

Ei ole tavatonta, että samalla lääkeaineella hoidetaan useita eri sairauksia. Uusia käyttöaiheita löytyy usein tutkimusten ja hoitotyössä tehtyjen havaintojen perusteella. Botuliini on kuitenkin poikkeuksellisen monikäyttöinen lääkeaine. Uusia tapoja hyödyntää sitä eri sairauksien hoidossa etsitään ja löydetään yhä. Yksi kiinnostava tutkimusalue on arpikudokset.

– Joihinkin arpiin kehittyy liikakasvua eli hypertrofiaa. Botuliinilla voidaan vähentää arpea ympäröivien lihasten vetoa, jolloin kudokseen kohdistuva mekaaninen rasitus vähenee. Tämän on ajateltu tukevan arven paranemista ja parantavan sen joustavuutta, Avesta Dero selittää.

Botuliinin monikäyttöisyyden taustalla on sen yksinkertainen toimintaperiaate: se katkaisee hermon välittämän käskyn kulun. Koska samaa hermoston viestinvälitystä tarvitaan eri puolilla elimistöä, samalla lääkeaineella voidaan hoitaa hyvin erilaisia oireita, eikä kaikkia mahdollisuuksia välttämättä vielä tunneta.

Monikäyttöinen botuliini

Terveydenhuollossa botuliinia käytetään muun muassa:

  • Neurologisten oireiden hoitoon: krooninen migreeni, lihasten pakkoliikkeet ja spastisuus.
  • Lihasten toimintaan liittyviin ongelmiin: karsastus ja bruksismi.
  • Liiallisen erityksen vähentämiseen: liikahikoilu ja liiallinen syljeneritys.
  • Virtsarakon toiminnan häiriöihin: yliaktiivinen rakko.
  • Ihon ja pehmytkudosten hoidossa: kirurgisten ja liikakasvuistenarpien kiristyksen vähentäminen ja ulkonäön parantaminen.

Lähde: Yleislääkäri Avesta Dero, Terveystalo

Tiesitkö? Botuliini on samaa myrkkyä, joka aiheuttaa botulismin

Botuliini eli botuliinitoksiini on Clostridium botulinum -bakteerin tuottama hermomyrkky. Lääketieteessä sitä käytetään hyvin pieninä ja tarkasti annosteltuina määrinä. Aine on sama, joka suurina määrinä aiheuttaa botulismin, harvinaisen mutta vakavan ruokamyrkytyksen. Luonnossa botuliinitoksiinia tuottavaa bakteeria esiintyy muun muassa maaperässä ja vesistöissä.

Lähde: Duodecim-lehti

Mainos

 

Lue myös

Huutia päänsärylle – Uudet täsmälääkkeet estävät tehokkaasti migreeniä

Meneekö jännitys leukaan? Bruksaajan leukalihakset ovat liian kovassa treenissä

Lähihoitaja Sari Simpanen: ”Työ urologian poliklinikalla vaatii hienotunteisuutta”

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tiesitkö tämän naisen sydämestä?

Ikääntyneiden psykoosilääkkeiden käyttö herättää huolta – Lääkkeillä voidaan paikata hoivan puutetta

Vuosi lisää hyvää toimintakykyä? Uudet Alzheimer-lääkkeet herättävät suuria odotuksia