Meneekö jännitys leukaan? Bruksaajan leukalihakset ovat liian kovassa treenissä

Unen aikana tapahtuvaa bruksaamista kuormittavampaa voi olla valveilla tapahtuva leuan jännittäminen ja hampaiden yhteen pureminen.

Usein leuan saa jännittymään haastava elämäntilanne. Kun arjen kierrokset kovenevat, myös leukalihakset joutuvat töihin.

Teksti Jenna Parmala

Rentouta hetkeksi leukasi ja avaa suusi raolleen. Miltä tuntuu? Jos jännitit huomaamattasi leukalihaksiasi, helpotus voi olla suurikin. Yhä useammin hammaslääkärin vastaanotolle saapuu leuan tai suun kivuista kärsivä ihminen, joka ei tiedä leukalihastensa olevan ylikuormitustilassa.  Kyse voi olla bruksismista, jos leukalihakset ovat tehneet tahdottomasti yhä uudelleen työtä ja kuormittuneet, yöllä tai päiväsaikaan. Aikaisemmin tällaisissa tapauksissa puhuttiin vain hampaiden narskuttelusta ja kulumisesta. Nykyään tiedetään, ettei bruksismi ole vain sitä, sillä bruksismin ainoana oireena voivat yhtä hyvin olla vaikkapa leuan ja pään alueen kivut.

Kova, kovempi valvejännitys

Hei, nyt kun sanoit, niin olen huomannut… Näin keskustelu bruksismista yleensä hammaslääkärin vastaanotolla alkaa. Esimerkiksi toistuva ohimopäänsärky on saatettu aikaisemmin ohittaa arkisena vaivana, kunnes hammaslääkäri ottaa asian esiin.

– Kenenkään leuka ei päiväsaikaan ole täysin rento. Mutta kun et syö tai puhu, suun ei pitäisi olla jännittynyt, toteaa hammaslääkäri Laura Nykänen.

Hän on purentafysiologian erikoishammaslääkäri ja hammaslääketieteen tohtori. Nykänen työskentelee HUSilla erityisen haastavien kasvokiputapausten parissa.

Bruksismia käsittelevässä väitöskirjassaan Nykänen toteaa, että valvebruksismi voi olla unenaikaista jäytämistä kuormittavampaa. Yöllä tapahtuva narskuttelu on usein lyhytkestoista. Nukkuessa leuka jännittyy yleensä enimmillään kahdeksikymmeneksi minuutiksi. Valveilla ollessa lihakset voivat olla kovilla useita tuntejakin kerrallaan.

Ensimmäinen apu päiväsaikaan tapahtuvaan valvebruksismiin on leuan tietoinen, jatkuva palauttaminen rentoon tilaan. Myös leukalihasten hieronta voi auttaa lihasjännityksen purkamisessa. Jos jännität leuallasi ja edessä on haastava tai stressaava työtehtävä, kannattaa ehkä jo etukäteen valmistautua tauoilla rentouttamaan leukalihaksia.

Suorittajat ja tipahtaneet

Yksin hammaslääkärin vastaanotolla tätä vaivaa kuitenkaan harvoin hoidetaan, Laura Nykänen toteaa.

Hän tietää, että leuat saa yleensä jännittymään haastava elämäntilanne. Kun arjen kierrokset kovenevat, myös leuka joutuu töihin. Tavallisimpiin bruksismipotilaisiin kuuluvat naiset. Nykänen antaa kaksi esimerkkiä tyypillisimmistä bruksaajista. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat nuoret naiset, joiden elämä on niin sanotusti täydellinen suoritus. Heillä kaikki on kotia, töitä ja perhettä myöten laitettu vimpan päälle ja suorituksen hinta näkyy leuan alueella. Toiseen ryhmään kuuluvat nuoret naiset, joilla elämänhallinta on hukassa. Työtä tai perhettä, joskus kotiakaan ei ole ja sairauksia on monenlaisia. Molemmissa tapauksissa syy lihasten pinnetilaan saattaa löytyä elämäntilanteesta.

– Vallitseva elämänrytmimme on muutenkin jo liian kiihkeä. Ihmisten hermosto on jatkuvasti ylivirittynyt, mikä voi purkautua arjessa fyysisenä lihasjännittämisenä.

Nykänen keskittyi väitöskirjassaan valvebruksismiin. Seuraavaksi hän aikoo selvittää sen yhteyttä erilaisiin neurologisiin sairauksiin ja työpoissaoloihin.

Mainos

Lihaksia kiristävät lääkkeet

Leuan lihaspinne kertoo ajastamme muutakin. Esimerkiksi adhd-diagnooseja tehdään enemmän kuin koskaan ja adhd-lääkitys voi lisätä lihasjännitystä. Myös masennuslääkkeiden käytöllä arvellaan olevan jonkinlainen yhteys bruksismitaipumukseen.

– Masennus ja ahdistus altistavat jo itsessään bruksismille ja niihin syötävät lääkkeet voivat vielä lisätä taipumusta, Nykänen toteaa.

Hammaslääkäri voikin kohdata vastaanotolla muna vai kana -ongelman. Lääkityksen vähentäminen voisi periaatteessa helpottaa leuan lihasjännitystä, mutta vaikeuttaa elämänhallintaa, mikä saattaa puolestaan pahentaa bruksismia. Tämän vuoksi vaikeimpia purentalihastapauksia hoidetaan erikoissairaanhoidossa moniammatillisissa tiimeissä.

– Kipua on hoidettava hyvin, mutta usein todellinen toipuminen alkaa vasta, kun myös potilaan elämäntilanne ja henkinen olotila kohenevat.

Botoksia leukaan

Laura Nykänen toivoisi, että hammaslääkäreitä koulutettaisiin paremmin bruksismin toteamiseen ja hoitoon. Nyt nopeita ratkaisuja haetaan turhan usein purentakiskoista ja botuliinitoksiini-injektioista puremalihaksiin. Kun botoksia pistetään leukaan, purentalihaksen hermoyhteys aivoihin heikkenee ja lihasten käyttö vähenee.

– Moni voisi saada apua ihan tavallisesta puremalihasten omahoidosta. Botoksin ei pitäisi olla ensimmäisenä ratkaisulistalla.

Nykäsen mielestä yöllä käytettävän purentakiskonkin määräämistä tulisi ensin harkita. Voi nimittäin olla, että unen aikana tapahtuva bruksismi on oire jostakin muusta. Esimerkiksi uniapneaa sairastava ihminen saattaa yrittää avata nieluaan hengittääkseen yöllä paremmin ja narskuttaa siksi hampaitaan. Bruksismi voi kertoa myös refluksitaudista. Silloin hampaat osuvat yhteen aina, kun ihminen yrittää niellä ylös noussutta happoa pois suustaan.

Leuka kuin puuliiteri

Lopuksi Nykänen muistuttaa, että kaikilla on todennäköisesti joskus elämänsä aikana jonkinasteista bruksismilihastoimintoa, eikä se ole välttämättä paha asia. Leukalihaksia kuuluukin käyttää ahkerasti. Bruksismi ei siis vaadi hoitoa, mikäli siitä ei ole haitallisia seurauksia. Esimerkiksi Kauniista ja rohkeista tunnetun Ronn Mossin kulmikkaat leuat ovat varsin lihaksikkaiksi pumpatut.

– Ja hän tuskin kärsii niistä lihaksista. Pikemminkin hän näyttää treenaavan niitä säännöllisesti, Nykänen toteaa.

Lihashuolto onkin avainsana leukalihasten hoidossa. Nykänen kehottaa ajattelemaan leuan alueen lihaksia kuin mitä tahansa muuta kehon lihasaluetta. Se tarkoittaa, että jatkuva bodaaminen ei yleensä tee leualle hyvää, myös lepopäiviä tarvitaan.

Asiantuntijana hammaslääketieteen tohtori, proteiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri Laura Nykänen. Hän toimii HUS Pää- ja kaulakeskuksessa erikoishammaslääkärinä. Lisäksi hän on yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Suu- ja leukasairauksien osastolla. HUSilla. Tällä hetkellä hän suorittaa kivunhoidon erityispätevyyttä. Nykäsen väitöskirja Awake bruxism – Aspects of assessment and management julkaistiin marraskuussa 2023.

Mainos

Mitä on bruksismi?

Bruksismissa hampaita puristetaan tai narskutellaan yhteen tai alaleukaa jännitetään tai työnnetään tahdosta riippumatta.

Bruksismia voi tapahtua nukkuessa (unibruksismi) tai valveilla ollessa (valvebruksismi).

Yleisintä nuoruudessa ja nuorilla aikuisilla.

Bruksismi voi aiheuttaa monenlaisia oireita. Suussa esimerkiksi hampaiden kulumista ja haavaumia pehmytkudoksissa, suun ulkopuolella taas ohimosärkyä, korvasärkyä, kipua leukanivelissä ja niska-hartiaseudun kipuja. Varsinkin aamuisin pään alueella voi tuntua epämääräisiä kipuja, huimausta, leukojen lukkiutumista, väsymistä ja jäykkyyttä sekä kireyttä niskan ja hartioiden seudussa.

Bruksaajan hampaisiin tulee yleensä eriasteisia kulumia. Kiilteen kuluessa hammasluun paljastuminen voi aiheuttaa hampaissa vihlomista. Lisäksi bruksaajan suuhun voi tulla haavaumia. Puremapaine johtaa usein hampaan tai paikkausten murtumiin, myös hammasimplantteihin kohdistuvia vaurioita esiintyy.

Lähde: Terveyskirjasto

Sinua voisi kiinnostaa myös

Hyviä unia sukupuolesta riippumatta

Lääkehoito voi aiheuttaa murheita – Tavallista värikkäämmät murot

Hoitajien selkäkipuun auttoi kaksi keinoa