Julkaistu selvitys koskee vanhusten ja vammaisten ihmisten kotiin vietäviä hoito- ja tukipalveluita, mutta tekijät toivovat keskustelun laajenevan koskemaan myös muita julkisesti rahoitettuja hoivapalveluita.
Selvityksen tekijät, sosiaalityön emeritaprofessori Marja Vaarama ja Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg, katsovat vastuullisuuden koskevan kaikkia hoiva-alan osapuolia asiakkaasta lainsäätäjiin.
Vastuullisuus on hankala termi ja sitä on myös vaikea mitata. Hoitotyön asiakkaan kohdalla vastuullisuus voi tarkoittaa esimerkiksi riittävää osallistumista omia hoitoa koskevaan päätöksentekoon tai tavoitteiden asettamiseen.
Tuottajien ja tilaajien vastuulla on julkisten varojen käyttäminen niin, että lakisääteiset hoivapalvelut ovat laadukkaita ja ihmisarvoa kunnioittavia.
– Jos veronmaksajilta kerätyillä rahoilla ei pyritä kansalaisten kannalta mahdollisimman hyvään tulokseen, vaan tarjotaan ja ostetaan tietoisesti sekundaa, se on näiden rahojen väärinkäyttöä – ala-arvoinen palvelu loukkaa ihmisarvoa, sanoo Marja Vaarama.
Selvityksen rinnalla Tradeka on julkaissut oppaan, jossa hoivatyön vastuullisuuden periaatteet on muotoiltu huoneentauluiksi ja tarkastuslistoiksi. Niiden avulla myös hoivatyön tekijät voivat kehittää oman toimintansa vastuullisuutta.
Selvityksen teettäjä Tradeka omistaa muiden muassa terveydenhuoltoalan palveluyrityksen Med Groupin.
Lue myös:
Nyt puhuu hoivakohun aiheuttanut superilainen sankarihoitaja
