Ay-liikkeeltä myrskyvaroitus: Työelämän räikeisiin heikennyksiin on pakko reagoida

Jos hallitusohjelman työelämäkirjauksia lähdetään toteuttamaan, ne kohdistuvat kaikkein ankarimmin pienipalkkaisiin, naisvaltaisiin aloihin.

Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa esitetään merkittäviä heikennyksiä työntekijän asemaan ja työttömyysturvaan. Hallitus haluaa muun muassa helpottaa työntekijän irtisanomista, heikentää osa-aikatyön edellytyksiä, puuttua lakko-oikeuteen ja lisätä paikallista sopimista työpaikoilla.

Toimet ovat poikkeuksellisen räikeitä, mutta kesän aikana niistä on puhuttu hyvin vähän. Julkisuudessa leikkaukset tuntuvat jääneen muiden puheenaiheiden alle. Asiakysymyksiin päästään kyllä vielä, vakuuttaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

– Hallituksen työ on vasta alkutaipaleella ja mennyt taaperrellen eteenpäin. STTK ei hyväksy hallituksen työelämäkirjauksia. Jäsenjärjestöjen kanssa pohditaan mahdollisia jatkotoimia.

Työntekijän asemaan heikentäviä muutoksia on valmisteltu työministeriössä ripeään tahtiin, ja osa niistä on tulossa eduskunnan käsittelyyn jo syksyn aikana. Palola kuvailee muutoksia työntekijän näkökulmasta hyvin epätasapainoisiksi ja epäreiluiksi.

– Sellainen tunne on tullut, että heikennyksiä markkinoidaan pieninä muutoksina. Meidän näkökulmastamme muutokset ovat fundamentaalisia. Kaikkein häiritsevintä on, että sekä työsuhdeturvaa että työttömyysturvaa ollaan heikentämässä samaan aikaan. Se sotii hyvinvointivaltion periaatteita vastaan.

Useat ammattiliitot ovat jo ilmoittaneet valmistelevansa mielenilmauksia ja työtaistelutoimia.

– Jos hallituksen esityksiä lähdetään viemään eteenpäin, palkansaajaliikkeen on pakko reagoida, sanoo myös SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno.

Hänen mukaansa järjestöjen on syytä toimia yhteisessä rintamassa.

Palola väläyttää mahdollisuutta keskusjärjestön rajat ylittävistä toimista. Viimeksi niitä nähtiin syksyllä 2015, kun kymmenet tuhannet työntekijät osoittivat mieltään Juha Sipilän (kesk.) hallituksen leikkauksia vastaan.

Heitämmekö hyvästit palkkatasa-arvolle?

Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta erittäin huolestuttavia ovat hallitusohjelman kirjaukset, joilla pyritään vaikuttamaan työmarkkinoiden rakenteellisiin muutoksiin. Vastaisuudessa mikään ala ei saisi ylittää vientiteollisuudessa sovittuja palkankorotuksia, jos palkkakiistaa ratkotaan valtakunnansovittelijalla. Historiaan jäisivät historiallisen suuret palkankorotukset, joita hoitajaliitot viime vuonna neuvottelivat kuntiin ja hyvinvointialueille. SuPerin Sainila-Vaarno pitää mahdollisena, että juuri tätä hallitus tavoitteleekin.

– Varmasti taustalla on ajatus, ettei tämänkaltaisia ratkaisuja enää tehdä. Vastustamme sitä vimmatusti. Mikäli hallitusohjelman tavoite toteutuisi, naisvaltaisten alojen palkkaero ei ikinä kuroutuisi umpeen, se päinvastoin vain kasvaisi, eivätkä työntekijät voisi lakkoilemallakaan vaikuttaa asiaan.

Mainos

STTK:n Palola on samoilla linjoilla.                                                           

– Sopimusvapauteen puuttuminen tuomitsee naisvaltaiset, julkisen ja hyvinvoinnin sektorilla toimivat alat ikuiseen palkkaloukkuun. Sillä on vaikutuksia myös kertyviin eläkkeisiin. Viime neuvottelukierroksella liitot ajoivat aivan oikein aggressiivisesti omaa asemaansa. Lopputulos on minun nähdäkseni oikein hyvä.

Toisena, hyvin periaatteellisena kysymyksenä Palola nostaa esiin paikallisen sopimisen lisäämisen. Hallitus suunnittelee, että yhä useamman työnantajan on aikaisempaa helpompaa solmia työehtosopimuksia, joiden ehdot ovat heikommat kuin yleissitovissa työehtosopimuksissa.

Nyt voi tulla turbulenssia.

Hallituksen suunnitelmilla voi Palolan mukaan olla pitkäaikaisia vaikutuksia.

– Muutoksilla halutaan pois perinteisestä suomalaisesta yhteiskunnan ja työmarkkinoiden mallista, joka on luonut yhteiskuntaan ennakoitavuutta ja vakautta. On voitu luottaa siihen, että kehitystä viedään eteenpäin tasapainoisesti ja ennakoidusti. Nyt voi tulla turbulenssia.

Kolmikantaa murennetaan

Hallitus valmistelee työmarkkinoita koskevia muutoksia yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen kanssa. Hallitusohjelman tavoitteet herättävät Palolan mukaan kuitenkin epäilyksen, onko työ aidosti kolmikantaista.

– Hallitusohjelmassa määritellyt tavoitteet ja keinot ovet selkeästi työnantajien ja elinkeinoelämän ajamia. Heitä on kuultu ja kuunneltu tarkalla korvalla. Iso epäilys on, että palkansaajajärjestöjä on kuultu mutta ei kuunneltu. Meidän viestimme eivät ole menneet perille, Palola sanoo.

Mainos

Työskentely ei näytä tasapuoliselta Sainila-Vaarnonkaan mielestä.

– Epäilykset on, että se ei ole kovin aitoa. Hallitusohjelmassa on ilmaistu, että mikäli muutoksista ei päästä sopuun, hallitus päättää.

Vielä ei tiedetä, missä muodossa hallitusohjelma kirjaukset lopulta päätyvät eduskunnan päätettäviksi, Sainila-Vaarno muistuttaa.

– On hyvin vaikea sanoa, menevätkö kaikki uudistukset läpi. Epäselvää on, voiko niitä kaikkia edes toteuttaa.

Mainos

Näin hallitus aikoo heikentää työntekijän asemaa

  • Enintään vuoden määräaikainen työsopimus ei vastedes vaatisi erityistä perustetta.
  • Työntekijän voisi irtisanoa aikaisempaa kevyemmin perustein.
  • Lyhyissä sairauspoissaoloissa ensimmäiseltä päivältä ei tarvitsisi maksaa palkkaa.
  • Työttömyysturvaa aiotaan laskea asteittain ja ansiopäivärahan lapsikorotus poistaa kokonaan. Omavastuuaikaa puolestaan aiotaan pidentää.
  • Lakko-oikeutta aiotaan rajoittaa. Esimerkiksi poliittisen lakko-oikeuden rajoittaminen kaventaa työntekijän oikeutta osoittaa mieltään hallitusta vastaan.

Hallitusohjelmassa on lukuisia muitakin työntekijän asemaa ja sosiaaliturvaa heikentäviä esityksiä. Toteutuessaan osa leikkauksista voi tulla voimaan jo ensi vuonna.


Hallitusohjelma on toimintasuunnitelma

  • Hallitusohjelma määrittelee hallituksen tavoitteet. Sen laatimiseen ovat osallistuneet kaikki hallituspuolueet.
  • Lakimuutoksia valmistellaan ministeriössä, minkä jälkeen työ jatkuu eduskunnassa. Jokainen lakimuutos käsitellään valiokunnissa ennen kuin eduskunta äänestää niistä.
  • Valmistelun eri vaiheissa kuullaan asiantuntijoita, kuten ammattiliittoja.
  • Yleissitovat työehtosopimukset turvaavat työntekijöiden oikeuksia paremmin kuin lain sallima minimi. Esimerkiksi sote-alan voimassa olevat työehtosopimukset takaavat, ettei työntekijöiden sairauslomissa ole omavastuupäivää.

Sinua voisi kiinnostaa myös: ”Sairastamisen omavastuupäivä on sote-alalla käsittämätön ajatus” – ensimmäisen sairauspäivän palkallisuus on turvattu kaikissa lähihoitajien työehtosopimuksissa

Hoitajamitoitus uhkaa siirtyä kauas tulevaisuuteen – ”Aikaa on ollut”, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola

Sinua voisi kiinnostaa myös

Lähihoitaja Abdullah Al-Rammah haluaa hoitaa muistisairaita vanhuksia, mutta Suomi aikoo karkottaa hänet

Lähihoitajien rokotusoikeus laajenee: ”Täydennyskoulutusta rokotteista ja rokottamisesta tarvitaan”

”Tällä kertaa myös me pääsimme mukaan!” SuPerin varhaiskasvatus lakkoilee läpi Suomen