Lähihoitajat, varhaiskasvatuksen lastenhoitajat, koulunkäynninohjaajat ja lastensuojelun ohjaajat ovat nuorten arjessa lähellä ja näkevät, jos nuori on tavallista väsyneempi, vetäytyvämpi tai poikkeuksellisen levoton.
Kaikki muutokset eivät kuulu tavanomaiseen kasvuun. Digimaailmassa koetut ahdistavat tai hämmentävät tilanteet voivat jäädä sanoittamatta ja näkyä vasta arjessa esimerkiksi univaikeuksina tai ärtyneisyytenä.
– Puheeksi ottaminen ei edellytä varmuutta siitä, mistä muutos johtuu. Usein riittää, että nuorelle kerrotaan havainnoista avoimesti ja ilman oletuksia. Avoin kysymys voi aloittaa keskustelun, jota nuori ei muuten osaisi tai uskaltaisi aloittaa, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Mikko Ahtila.
Digipalvelut eivät ole vain viihdettä
Nuorille digitaaliset sovellukset eivät ole pelkkiä työkaluja tai ajanvietettä. Ne ovat paikkoja, joissa haetaan huomiota, kiintymystä ja yhteyttä toisiin. Uutta on, että yhä useampi nuori saa näitä kokemuksia tekoälyltä.
– Nuori ei välttämättä hahmota chattibottia työkaluna vaan kokee sen toisena henkilönä. Yksinäiselle lapselle tekoälykumppanista voi tulla merkityksellinen kaveri, ja suhde voi vertautua seurusteluun.
Tekoäly tarjoaa rajatonta huomiota ilman ristiriitoja. Se ei väsy, hermostu tai aseta rajoja. Juuri tämä tekee siitä koukuttavan. Palvelut on rakennettu pitämään käyttäjä mahdollisimman pitkään vuorovaikutuksessa.
Villi länsi ruudun takana
Ahtila työskentelee Nettivihje-palvelussa, joka kerää ilmoituksia lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. Ilmiö on yleinen. Pelastakaa Lasten selvityksen mukaan yli puolet nuorista on ainakin joskus kohdannut verkossa jotain joskus jotain pelottavaa tai ikävää. Seksuaaliväkivaltaa on kohdannut joka viides, tytöistä joka kolmas.
Yksi nuorten suosima palvelu on OmeTV. Monille aikuisille se on vieras, mutta nuorille tuttu.
– Keskusteluita ei moderoida, joten vastassa voi olla mitä tahansa. Osa käyttäjistä pyrkii jatkamaan yhteydenpitoa nuorten kanssa suojatuilla alustoilla, kuten Signalissa. Toisille riittää anonyymi videoyhteys, Ahtila kertoo.
Pelastakaa Lasten digitaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin asiantuntija Inka Kiuru kuvaa digimaailmaa villiksi länneksi. Palveluita syntyy nopeasti, ja nuoret ottavat ne käyttöön ennen kuin aikuiset ehtivät mukaan.
– Vanhemmat ja muut aikuiset voivat olla täysin pihalla siitä, missä nuori liikkuu verkossa, Kiuru sanoo.
Vaikka nuori ja aikuinen käyttäisivät samaa alustaa, algoritmit tarjoavat heille erilaista sisältöä.
– Nuori, jota kiinnostaa terveellinen elämä, voi nopeasti ajautua laihdutus- ja syömishäiriösisältöihin. Haitallinen materiaali voi alkaa tuntua normaalilta, Kiuru sanoo.
Kukaan ei ole syntynyt diginatiivina
Yksittäinen video tai keskustelu harvoin aiheuttaa pysyvää haittaa. Ongelma syntyy toistosta ja siitä, että algoritmit tarjoavat jatkuvasti yhä vahvempaa sisältöä. Digitaalisessa kaninkolossa nuori törmää väistämättä sisältöihin, joiden käsittelyyn hänellä ei ole valmiuksia.
– Nuoret eroavat paljon siinä, miten he kykenevät käsittelemään kohtaamaansa. Resilienssi eli psykologinen joustavuus vaihtelee paljon. Samaan aikaan algoritmit tunnistavat haavoittuvassa asemassa olevat, esimerkiksi yksinäisyyttä kokevat nuoret, ja tarjoavat heille sisältöjä ja kontakteja, Ahtila sanoo.
Vaikka nuoret ovat kasvaneet digilaitteiden kanssa, kukaan ei synny diginatiiviksi. Digimaailmassa pärjääminen edellyttää tunne- ja turvataitoja, medialukutaitoa, lähdekritiikkiä ja ymmärrystä tekoälystä. Nämä kaikki on opeteltava.
– Nuoria ei pidä jättää yksin digialustoille. Vaikka monella alustalla on ikäraja, se ei tarkoita, että tietty ikä suojaisi nuorta haitallisilta sisällöiltä, Kiuru toteaa.
Nuorten riski kohdata verkkoväkivaltaa ja haitallista sisältöä kasvaakin tutkitusti samaa tahtia kuin itsenäinen toiminta verkossa lisääntyy ja aikuisten ohjaus vähenee. Edes oman kodin fyysinen turva ei suojaa digitaalisen maailman vaaroilta, sillä laitteet ovat aina käden ulottuvilla.
Lähihoitaja on nuorelle turvallinen aikuinen
Lähihoitajan tehtävä ei ole valvoa nuoren digikäyttöä eikä tuntea kaikkia sovelluksia. Hänen merkityksensä perustuu siihen, että hän on läsnä ja kiinnostunut.
– Omaan digitaitamattomuuteen ei tarvitse suhtautua häpeänä. Lähihoitajien koulutuksessa digimaailmaa on käsitelty vähän, eikä muutoksessa ole helppo pysyä mukana, Mikko Ahtila sanoo.
Tietoa voi aina hankkia lisää koulutuksilla ja kursseilla. Tärkeintä on osoittaa aitoa kiinnostusta nuoren arkeen ja kuunnella ilman kiirettä tai moralisoimista. Kun nuori kokee tulevansa kuulluksi, hän uskaltaa kertoa myös vaikeista kokemuksista. Ja ehkä kiivetä ylös kaninkolosta.
Viisi vinkkiä: Näin lähihoitaja voi tukea nuorta digimaailmassa
- Omalla asenteella on merkitystä
Digimaailman ongelmat korostuvat julkisessa keskustelussa, ja myös aikuisen omat asenteet voivat olla valmiiksi kielteisiä. Jos niitä ei tunnista, ne näkyvät helposti kohtaamisissa nuorten kanssa esimerkiksi sanavalinnoissa tai oletuksissa. Tällöin avoin keskustelu voi tyssätä jo alkuunsa. - Kiinnostus avaa keskustelun
Nuori ei tarvitse vastapuolelleen digiasiantuntijaa, vaan aikuisen, joka on aidosti kiinnostunut hänen arjestaan. Kysymykset siitä, missä nuori viettää aikaa verkossa ja mikä hänelle on siellä merkityksellistä, voivat madaltaa kynnystä puhua. Kiinnostus ei edellytä alustojen tuntemusta, vaan kuuntelemista ja halua ymmärtää. - Rangaistuksen pelko estää kertomasta
Suurin osa nuorista vaikenee verkossa kohtaamistaan haitallisista kokemuksista, koska pelkää aikuisen reaktiota. Erityisesti uhka laitteen pois ottamisesta voi estää nuorta kertomasta. Rauhallinen suhtautuminen lisää todennäköisyyttä sille, että nuori uskaltaa puhua. - Muutokset näkyvät usein arjessa
Käytöksen muutokset kuuluvat nuoruuteen, mutta ne voivat myös viestiä kuormittavista verkkokokemuksista tai liiallisesta pelaamisesta. Unettomuus, vetäytyminen, ärtyneisyys tai levottomuus eivät aina herätä huomiota yksittäisinä merkkeinä, mutta nuoren arjessa mukana oleva lähihoitaja voi huomata toistuvat muutokset ajoissa. - Toimintamallit on hyvä tuntea etukäteen
Vaikeissa tilanteissa auttaa se, että toimintatavat ovat selvillä jo etukäteen. Työpaikan yhteiset ohjeet, lastensuojeluilmoituksen kriteerit ja rikosepäilyn käsittely kuuluvat ammatilliseen perustyöhön. Tukea ja neuvontaa on tarjolla myös järjestöiltä, kuten Pelastakaa Lapsilta.
Vinkit: Mikko Ahtila ja Inka Kiuru Pelastakaa Lapset ry:stä
