Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi toukokuun alussa, että ammattihenkilölakiin tehdään tällä vaalikaudella vain rajattuja muutoksia. Ammattinimikkeiden sääntelyyn ei tässä vaiheessa puututa, ja laajempi uudistus siirtyy seuraavalle vaalikaudelle.
SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg pitää ratkaisua tärkeänä.
– Asiakkaiden ja potilaiden turvallisuuden kannalta on olennaista, että hoitoa antavat koulutetut ammattilaiset, joiden oikeudet ja velvollisuudet on määritelty laissa. Siksi on tärkeää, että lähihoitaja säilyy nimikesuojattuna ammattihenkilönä.
Nykyinen terveydenhuollon ammattihenkilölaki on yli 30 vuotta vanha. Tavoitteena on ollut yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon sääntely yhdeksi laiksi.
SuPerin asiantuntijan Sari Ilonummen mukaan lisäaika on tarpeen.
– Lakeja on syytä tarkastella ja yhdenmukaistaa huolellisesti.
Vaikuttamistyö on osa lakivalmistelua
Ammattihenkilölaki määrittää, kuka saa tehdä hoitotyötä, mitä tehtäviä eri ammattiryhmille kuuluu ja kuka niistä vastaa. Siksi uudistuksella on suora merkitys lähihoitajien työhön.
Sari Ilonummi edustaa SuPeria lainsäädäntöuudistuksen seuranta- ja arviointityöryhmässä.
– Tehtäväni on olla tuoda superilainen näkemys kuuluviin ja puolustaa sitä rohkeasti, hän kertoo.
Liitto on pyrkinyt vaikuttamaan valmisteluun koko prosessin ajan, ja puheenjohtajan mukaan työtä on tehty pitkäjänteisesti.
– Olemme käyneet keskusteluja viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa ja pyrkineet rakentamaan luottamusta. Tämä työ ei aina näy julkisuudessa, mutta se on välttämätöntä, jotta lähihoitajien näkökulma tulee huomioon otetuksi, Päivi Inberg sanoo.
Inberg muistuttaa, että työ ei suinkaan ole vielä ohi.
– Lakiluonnos on määrä julkaista lähiaikoina, minkä jälkeen se etenee lausuntokierrokselle. Lähdemme rakentamaan tulevaisuutta sen pohjalta. Nähtäväksi myös jää, mitä seuraava hallitus tekee.
Kielitaidon kehittäminen maksaa
Tällä hallituskaudella tehtävistä muutoksista SuPerille keskeisin koskee työnantajan velvollisuutta varmistaa työntekijöiden riittävä kielitaito.
– Esityksen mukaan kielitaidon tulisi olla riittävä koko palvelussuhteen ajan. SuPer korostaa, että sen pitää olla riittävä jo työsuhteen alkaessa, Sari Ilonummi sanoo.
Päivi Inbergin mukaan iso kysymys on myös se, miten vaatimus saadaan toteutumaan käytännöstä.
– Ilman rahoitusta toisen asteen koulutukseen tavoite ei toteudu.
Suunnitteilla olevat muutokset eivät toistaiseksi vaikuta suoraan lähihoitajien arkeen. Kielitaitoa koskeva muutos astuu voimaan mahdollisesti syksyllä 2027. Laajemmat ratkaisut jäävät seuraavan hallituksen valmisteltaviksi. Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2027.
