Perushoitaja oli pitänyt työstään terveyskeskuksessa, jossa työhön kuului myös sairaanhoidollisia tehtäviä. Asumispalveluyksikössä työ oli enemmän kotihoidollista.
Pääluottamusmies otti hoitajan puolesta yhteyttä SuPeriin. Liitto otti puolestaan yhteyttä työnantajaan ja pyysi palauttamaan työntekijän työpisteen ennalleen. Työnantaja suostui pyyntöön.
Perushoitajalla ei ollut erillistä kirjallista työsopimusta vaan ainoastaan työhönottopäätös, jossa hän oli ilmoittanut ottavansa vastaan terveyskeskuksen perushoitajan työsuhteen. Koska työntekijä oli sopinut työskentelevänsä nimenomaan terveyskeskuksessa, ei työnantaja voinut muuttaa toimipistettä yksipuolisesti.
Hoitaja oli työskennellyt terveyskeskuksessa vuodesta 1990, joten työntekopaikka voitiin lisäksi katsoa vakiintuneeksi käytännön kautta.
Työntekopaikka kannattaa sopia tarkasti
Työsopimusta solmittaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten työntekopaikka on kirjattu sopimukseen, sanoo SuPerin lakimies Sanna Rantala. Asia kannattaa yrittää sopia mahdollisimman yksiselitteisesti.
– Jos työsopimuksessa ei ole määritelty kiinteää työntekopaikkaa, työnantajan tulee antaa selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa.
Työntekopaikka on työsuhteen olennainen ehto, jota saa lähtökohtaisesti muuttaa vain sopimalla asiasta työntekijän kanssa tai irtisanomisperusteella. Jos työntekopaikka tai -alue on määritelty työsopimuksessa laajasti, työnantajalla saattaa olla oikeus muuttaa sitä.
Työehtosopimuksissa voi lisäksi olla määräyksiä siitä, että työntekijän työntekopaikkaa voidaan muuttaa tilapäisesti.
– Jos työnantaja yksipuolisesti muuttaa työntekopaikkaa kesken työsuhteen ja muutoksen laillisuus epäilyttää, kannattaa olla yhteydessä luottamusmieheen, Rantala sanoo.
