Yrittäjä-lähihoitaja Kaisa Behm ei hylännyt ammattiliittoaan: ”SuPer on minulle kuin perhe”

Vantaalainen Kaisa Behm on SuPerin jäsen, mutta myös yrittäjä. Hän ei vaihtaisi liiton jäsenyyttä pois.

Kaisa Behm perusti ensimmäisen yrityksensä opiskellessaan lähihoitajaksi. Kuva: Kari Pekonen

Teksti Esa Pesonen

Yrittäjäksi Kaisa Behm ei hypännyt sattumalta. Hän järjesti hyvinvointihoitojaan tuttaville ja sukulaisille jo lapsena.

– Ensimmäisen oman yritykseni perustin 16-vuotiaana opiskellessani lähihoitajaksi.

Yrittäjähenkisyys on seurannut Behmiä läpi elämän. Tällä hetkellä hän pyörittää Sunberry-yritystään, joka tarjoaa muun muassa hyvinvointihoitoja ja ravintovalmennusta. Hän järjestää lisäksi retriittejä sekä tarjoaa hierontapalveluita.

Lähihoitajan ammatin lisäksi Behm on kouluttautunut myös sairaanhoitajaksi ja ravintovalmentajaksi. Kaisa Behm halusi kuitenkin tietää vielä enemmän ihmisen hyvinvoinnista.

– Halusin auttaa ja löytää vastauksia ihmisen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Hoitoalan kokemuksesta hyötyä yrittäjänä

Hoitoalan kokemuksestaan Kaisa Behm sanoo olleen paljon hyötyä yrittäjänä. Hän kokee taustansa olevan voimavara, joka auttaa ihmisten kohtaamisessa.

– Vaikka hoitajan työssä on paljon erilaisia osa-alueita, koin työn silti rajoittavana. Lähihoitajan osaamista ei hyödynnetä työpaikoilla riittävästi. Halusin enemmän, sieltä yrittäjyys kumpusi.

Behm kertoo kohdanneensa kyynistyneitä hoitajia, eikä hän itse halunnut sellaiseksi.

– Haluan saada sellaista hoitoa, jota itse haluan antaa. Kyynistyminen vaikuttaa potilaisiin ja sairaat ihmiset tarvitsevat iloisuutta ja reippautta parantuakseen.

Kaisa Behm ei ole halunnut hinnoitella hyvinvointipalvelujaan liian korkealle. Hänen mielestään hyvinvointi kuuluu varakkaiden lisäksi pienituloisille. Hän tekee edelleen hoitoalan keikkaa.

– Toimeentuloni tulee näin turvatuksi. Saan noin puolet tuloistani yrityksestä ja puolet keikkatöistä.

Me-henki pitää SuPerissa

SuPerin jäsenyyttä Kaisa Behm ei ole halunnut hylätä yrittäjyydestä tai sairaanhoitajan koulutuksesta huolimatta. Siihen ei ole tarvettakaan, sillä SuPerin jäsenenä voi olla hyvin yrittäjä. Behm on ollut lukuisissa SuPerin luottamustehtävissä.

– Olen ollut mukana SuPer-nuorten toiminnassa ja olen ammattiosaston varapuheenjohtaja HUS 813 -osastossa. Liitto tarjoaa yrittäjäjäsenille myös potilasvakuutuksen.

Henkilökohtaisempia syitäkin hänellä on ollut pysyä SuPerin jäsenenä.

– Olen kokenut SuPerin perheeksi, johon olen aina tervetullut. SuPerissa on hieno me-henki ja liitosta on saanut aina apua tarvittaessa. Olen kokenut tulleeni hyväksytyksi ja saanut luottamusta sekä ymmärrystä.

Behm uskoo, että moni hoitajasta yrittäjäksi lähtenyt vaihtaa alaa kokonaan, eikä hyödynnä kokemustaan hoitajana.

– Itse en ole halunnut jättää käyttämättä lähihoitajan koulutuksesta saatuja oppeja sekä kohtaamisista saatua tietotaitoa.

”Kaipaan yhteisöllisyyttä”

Behm teki lähihoitajan töitä kotihoidossa ja akuuttivuodeosastolla, ja näki koko hoitotyön kirjon. Yrittäjän työ on yksinäisempää ja päivätöistä Behm on jäänytkin kaipaamaan yhteisöllisyyttä. Kaisa Behm ei halua ahnehtia liikaa töitä.

– En voi auttaa muita, jos olen itse liian väsynyt. Siksi en tee liikaa töitä. Hoidan itseäni hyvin riittävällä levolla, joogalla ja hyvillä ihmissuhteilla.

Hyvinvointialalla toimii kaikenlaista yrittäjää, josta Behm on huolissaan.

– Kirjekurssin käyminen ei ole sama asia kuin rekisteröity ammattilainen. Ei ihmistä voi hoitaa kirjekurssilla ymmärtämättä mitään hyvinvoinnista. Koulutuksen taso kannattaa aina tarkistaa.

Lue myös: Lähihoitajasta on yrittäjäksi – Jalkojenhoitaja Marita Länsmans ei kadu päätöstään

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa koulussa