Miten se ei vieläkään muista tätä, hoitaja saattaa tuhahtaa harjoitteluaan tekevästä opiskelijasta. Pitkään alalla olleesta hoitajasta saattaa tuntua, ettei opiskelija onnistu asioissa, jotka ovat aivan helppoja. Silloin unohtuu, että harjoittelijan ja kokeneen hoitajan muistitiedot ovat hyvin erilaiset. Se, mikä hoitajalle tuntuu itsestään selvältä, on lukemattomien toistojen tulos, Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski toteaa.
– Kokemuksen myötä me luomme muistoistamme merkitysten verkkoja. Kun työkokemusta kertyy, merkityssuhteet saattavat olla jo niin rikkaita ja vahvoja, että paljon tietoa ja taitoa vaativat kokonaisuudet hoituvat melkein kuin itsestään.
Hyvin vaativa työ alkaa näyttää ja tuntua helpolta, kun pohjalla on paljon rutiiniksi jalostuneita muistoja.
– Harva meistä kiinnittää huomiota tähän, mutta mielestäni se on yksi ihmislajin hienoimmista supervoimista. Saamme muistimme ansiosta sellaiset työt näyttämään helpoilta, joiden opettelu vaatii tosiasiassa vuosia. Lopulta emme edes itse huomaa niitä asioita, joissa meistä on tullut hyviä.
Tekeekö mieli nostaa jalat ylös?
Muistimme koostuu yksinkertaisimmillaan työmuistista ja säilömuistista. Työmuisti on lyhytkestoinen muisti, jossa työstämme mielessä parhaillaan olevia asioita. Työmuisti on käytössä esimerkiksi silloin, kun vastaan tulee jotakin uutta.
– Jos esimerkiksi tapaat aivan uuden ihmisen ja hän kertoo nimensä, asia säilyy hetken työmuistissa. Mutta ilman kertailua nimi unohtuu työmuistista puolessa minuutissa, Kalakoski toteaa.
Kun kaupassa pitää näpytellä pankkikortin tunnusluku, se haetaan pitkäkestoisesta säilömuistista. Siellä ovat tärkeät tiedot ja asiat, joiden muistamisesta on hyötyä. Säilömuisti voi kuitenkin olla siitä vitsikäs, että sinne ei millään tallennu uuden työkaverin nimi, mutta televisiossa pyörinyt vanha Hirudoid forte -mainos sieltä kyllä löytyy sanasta sanaan.
– Säilömuistiin saattaa tallentua myös vähemmän tärkeitä asioita, joita on toistettu yhä uudelleen, Kalakoski sanoo.
Säilömuistiin tallentuminen vaatii toistamista tai vaihtoehtoisesti työstämistä. Kun jokin mainos on nähty kymmeniä kertoja, se muistuu luonnollisesti mieleen varmemmin kuin esimerkiksi uuden ihmisen nimi.
Tunnelma, asialista vai hajuvesi?
Minkälainen on ihminen, jolla on hyvä muisti? Kalakoski toteaa, että vaikka mieleen tulisi ensimmäisenä ihmisiä, jotka osaavat luetella hirveän määrän piin desimaalilukuja tai muistaisivat jonkin sanan kaikilla maailman kielillä, arkinen hyvä muisti vaatii usein hieman erilaisia muistitaitoja ja -tekniikoita. On eri asia opetella vaativia muistitemppuja kuin vaikka kaikkien päiväkotiryhmän lasten vanhempien nimet. Arkinen hyvä muisti on taitolaji, joka vaatii toisinaan työlästä pakertamista. Muistia voi auttaa ruokkimalla sitä inspiraatiolla ja kiinnostuksella.
– Esimerkiksi ihmisten sukunimiä voi muistaa liittämällä sukunimiin laajemman merkityssuhteen, missä päin Suomessa on paljon luontoaiheisia sukunimiä? Entä onko jollain alueella enemmän -nen päätteitä sukunimissä? Tällainen kiinnostus ja aikaisempi tietämys auttaa muistia.
Muistimme liittyy kiinteästi meihin ja persoonallisuuteemme. Toiset meistä muistavat paremmin tunteisiin liittyvät asiat, kun toiselle kokouksesta saattavat jäädä mieleen auringonvalo ja vieruskaverin hajuvesi. Kolmas muistaa asialistan sanasta sanaan.
– Kannattaakin kokeilla, minkälaiset tekniikat auttavat juuri sinua muistamaan.
Toisille piirtäminen ja visuaalisuus ovat muistin jatke. Silloin voi olla hyödyllistä kirjoittaa ihmisten nimet vaikka samanlaiseen muotoon kuin missä he päivätoiminnan aikana istuvat. Joidenkin muistia auttavat sanat ja puhe.
– Asiakkaan omaisten nimet voi muistaa yhdistämällä ne tavalla tai toisella asiakkaan nimeen mielessään. Riimien, laulujen ja mielikuvien tarvitsee olla merkityksellisiä vain sinulle, muistisääntöjä ei tarvitse jakaa muiden kanssa, Kalakoski opastaa.
Mahtuu, mahtuu!
Kalakoski toteaa, että säilömuistilla ei ole rajoja, eikä muisti voi olla täynnä, vaikka joskus siltä voi tuntuakin. Parhaiten uudenoppimista palvelevat hyvä vireystaso ja tehokkaat muistitekniikat.
– Tutkimusten mukaan usea lyhyt oppimishetki auttaa meitä muistamaan paremmin kuin yksi pitkä pänttääminen. Siksi esimerkiksi lääkelaskutenttiin kannattaa lukea puolentunnin jaksoissa, eikä kahta tuntia yhteen menoon.
Toinen hyväksi testattu muistitekniikka on opitun tiedon testaaminen. Vanhojen tenttien tekeminen kannattaa, sillä se auttaa mieltä hahmottamaan oman osaamisemme rajat.
– On tärkeää testata itseään ja selvittää, missä kohdin on vielä muistettavaa ja opeteltavaa.
Kalakoski kertoo hoivakodista, jossa hoitajalla oli oma muistilapputekniikka ja koodisanat asukkaille kirjauksia varten. Lyhyillä merkinnöillä hoitaja sai helpotettua muistikuormaa huomattavasti.
– Nyt on otettu käyttöön tekoälyapuri, jolle hoitaja voi sanella kirjaukset työpäivän aikana. Sen on koettu helpottavan merkittävästi muistamista ja näin myös työntekoa.
Ristikoita vai lepoa?
Voiko huonoa muistia sitten elvyttää?
– Pikemminkin kehottaisin vaativaa hoitotyötä tekeviä hoitajia jättämään ristikot kaupan hyllyyn, sillä aivojenkin on saatava levätä, Kalakoski toteaa.
Työikäisten muistisairaudet ovat toistaiseksi harvinaisia ja useimmiten muistin pulmat paljastuvatkin työterveyslääkärin vastaanotolla stressiin ja unihäiriöihin liittyviksi oireiksi.
– Kun keskeytyksiä ja hälyä tulee päivän mittaan paljon, työmuisti kuormittuu ja muisti voi alkaa oireilla.
Kovan kuormituksenkin keskellä muisti yrittää ylläpitää rakennettuja rutiineja, mutta se saattaa alkaa reistailla. Silloin voi illalla laittaa vahingossa lompakon jääkaappiin ja yhtäkkiä unohtaa puhelimen koodin.
– Se, että ei muista mitään, kertoo usein liian kovasta vauhdista. Vaikka muistamme asioita eritavoin, muistiamme häiritsevät samanlaiset asiat, häly, keskeytykset ja kiire.
Kun muisti tarvitsee lepoa, se kaipaa aikaa ilman jatkuvia ärsykkeitä. Työpäivän jälkeen kannattaa siis levätä ja rentoutua.
Kalakoski kertoo olevansa enemmän huolissaan eläkkeelle jääneistä hoitajista, jotka poistuvat kiireen ja hektisyyden keskeltä.
– Kun tarvetta muistamiselle ei enää ole, muistitaidot voivat alkaa nopeastikin rapistua. Tällaisissa muutoksissa muistia kannattaa pyrkiä itse ylläpitämään ja harjoittamaan.
Unohdat, koska olet ihminen
Kun jotain pitäisi muistaa, on kuin mielen sisällä arkistonhoitaja nousisi pöytänsä takaa ja lähtisi penkomaan hyllyjä: Missäs täällä se asia taas olikaan? Joskus arkistossa kävellään hieman hitaammin, joskus hyllyt ovat menneet vähän sekaisin. Silloin hoputus ei auta.
Jos tuntuu, että kaikki on kadonnut päästä, kannattaa rauhoittaa tilanne ja hidastaa ajattelua, Kalakoski sanoo. Usein käy niin, että kun ottaa muistamiselle rauhallisen hetken, asiat palaavat hitaasti takaisin mieleen. Muisti ei pidä hurjastelusta, vaan rauhasta. Joskus tärkeimmät muistot palaavatkin mieleen esimerkiksi suihkussa, työmatkalla tai käsityön ääressä. Kun keho ja tietoinen mieli tekevät jotakin mekaanista, mielellä on tilaa myllätä arkistoa.
Kalakoski toteaa myös unohtamisen olevan tärkeää. Vaikka säilömuisti on periaatteessa rajaton, työmuistiin ei mahdu paljon asioita samaan aikaan. Joskus on hyvä antaa osan asioista mennä menojaan, jos tärkeää muistettavaa on jo paljon.
– Kaikkea ei voi omaksua saman tien. Tämän huomaa myös tilanteissa, joissa samassa kokouksessa istuneita ihmisiä on haastateltu. Muistot yhteisestä kokouksesta voivat olla hyvin erilaisia. Siksi tärkeät asiat kannattaa aina kirjoittaa kaikille ylös.
Muistomme kertovatkin enemmän meistä kuin muista.
– Kannattaakin aina ottaa huomioon, että kukaan ei tahallaan unohda tai muista väärin. Unohtaminen on osa ihmisyyttä.
Muistamisen askeleet
Kun kesken työpäivän pitää muistaa jotakin, toista asiaa mielessäsi useita kertoja. Jos et pääse kirjoittamaan asiaa ylös, keksi sille merkityksiä, minkälaisia mielikuvia sinulle tulee muistettavasta asiasta? Entä minkälaisten sanojen kanssa se rimmaa? Kun onnistut luomaan asialle rikkaan merkitysverkoston, on se helpompi palauttaa mieleen.
Oikeat lokerot
Työmuisti: Lyhytaikainen tallennus ja asioiden työstäminen mielessä. Työmuistista asiat hiipuvat nopeasti, jos niitä ei kertaile. Kuormittunut työmuisti näkyy unohteluna, kun muisti ei ole ehtinyt tallentaa asioita pysyvämmin.
Säilömuisti: Pitkäaikainen tietojen ja taitojen tallennus, tänne siirtyvät työmuistista vain ne asiat, joita ehdit toistaa ja työstää.
Mikä muu muistia parantaa?
Esimerkiksi hengitysharjoitusten, joogan, meditaation ja mindfullness-harjoitusten on todettu parantavan aivojen toimintaa. On myös näyttöä siitä, että kylmäaltistus saattaa vaikuttaa paitsi mielialaan myös kognitiiviseen toimintaan.
Lähde: Varpu Tavi, Pätkiikö muisti? (Docendo)
Vähennä muistin kuormaa
- Tehdään yksinkertaisia tarkistuslistoja kuten: missä järjestyksessä toimenpiteitä tehdään, miten ja missä eri tutkimuksia tehdään, tarvitaanko lähete, millainen aika varataan, pitääkö lääkkeitä tauottaa.
- Merkitään päivän hoidettavat asiat ja tehtävät listoille, joiden avulla ne on helppo hahmottaa ja muistaa.
- Otetaan käyttöön sähköiset apuvälineet ja muut keinot, jotta tarvittavat tiedot kulkevat mukana ja asiat saadaan kirjattua ylös ennen kuin ne ehtivät unohtua.
Lähde: Työterveyslaitoksen sivusto Hoivatyö on aivotyötä
Lue myös:
