Mielenterveyden häiriöt nousivat neljä vuotta sitten ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia yleisemmäksi sairausloman syyksi. Mielenterveysongelmat ovat myös yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Hoitotyössä työntekijöiden aivoja kuormittavat erityisesti tietotulva, useat samanaikaiset tehtävät ja jatkuvat tehtävien keskeytykset.
– Työvoimapulasta huolestuneet poliitikot julistavat, että hoitoalan työhyvinvointia pitää parantaa. Jos ongelma määritellään tarkemmin aivojen kuormitusta koskevaksi, siihen pystytään myös puuttumaan tarkemmin. Epämääräisestä hyvinvointipuheesta ei yleensä seuraa juuri mitään, Kestävä aivoterveys -hankkeen projektipäällikkö Mirva Kolonen sanoo.
Aivot kuormittuvat huomaamatta
Mirva Kolosen mielestä hoitoalan hyvinvointistrategioissa pitäisi lähteä liikkeelle aivojen hyvinvointiin vaikuttavista konkreettisista asioista kuten tehtävien keskeytyksistä ja rasituksesta palautumisesta.
– Aivot haluavat tarkentaa yhteen asiaan kerrallaan. Moni nuori hoitaja uupuu jo ensimmäisen työvuoden aikana, kun hänen työnsä keskeytetään jatkuvasti keskittymistä vaativien tehtävien kuten lääkkeiden jakamisen aikana.
Kuormitus on helppo tunnistaa silloin, kun työ rasittaa lihaksia ja niveliä. Aivojen ylikuormitus kehkeytyy Kolosen mukaan usein pikkuhiljaa ja huomaamatta.
– Se huomataan usein vasta kuormittuneisuuden ollessa niin pitkällä, että uni katoaa, alkaa tulla muistikatkoksia ja kaverit alkavat niistä huomautella.
Päättäjät kuuluttavat hoitotyöhön lisää käsipareja – ei esimerkiksi etuotsalohkoja tai mantelitumakkeita, kokonaisista, ajattelevista ja tuntevista ihmistä puhumattakaan.
– Kaikki eivät pidä hoitotyötä aivotyönä, vaikka se on sitä mitä suurimmassa määrin. Työssä tehdään jatkuvasti ongelmanratkaisua ja arvioidaan kovassa paineessa tehtävien tärkeysjärjestystä, Kolonen korostaa.
Uupumus sekoittaa aivojen toiminnanohjauksen
Vakava työuupumus on Suomessa yleinen, mutta virallisesti erillisenä sairautena sitä ei ole olemassa. Työuupumusta pidetään oireyhtymänä, johon kuuluvat uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.
Uupuneet passitetaan sairauslomalle yleensä Kelan kelpuuttaman masennusdiagnoosin perusteella. Masennus kuuluu työuupumukseen usein, mutta ei aina. Paljon uupuneita on siis sairauslomalla väärän, tai ainakin epätarkan diagnoosin perusteella.
– Psykologisten käsitteiden kuten kyynistymisen ja ammatillisen itsetunnon heikkenemisen sijaan työuupumusta kannattaisi lähestyä aivojen toiminnanohjauksen näkökulmasta, Kolonen sanoo.
Toiminnanohjaus tarkoittaa aivoissa tapahtuvaa havainto-, muisti- ja liiketoimintojen yhdistämistä tavoitteelliseksi toiminnaksi.
– Toiminnanohjauksen tehtävänä on ohjata ajattelua, käyttäytymistä ja tunteita. Hoitotyössä toiminnanohjauksen vire vaikuttaa siihen, miten hoitaja kestää haasteita, keskeytyksiä ja koko työprosessia.
Uupuneella hoitajalla toiminnanohjaus on häiriintynyt: Tunteet lyövät yli, työntekoon tulee impulsiivisuutta ja aggressiivisuutta. Tämä vaikuttaa työkavereiden, asiakkaiden ja potilaiden kohteluun.
– Vaikutukset tuntuvat koko työyhteisössä. Työn stressaamaa ja uuvuttamaa hoitajaa voidaan auttaa keskusteluilla ja tarjoamalla hänelle tukea. Oireet kuitenkin palaavat, jos toiminnanohjausta kuormittavat asiat ovat työhön palatessa ennallaan, Kolonen pohtii.
Palautumista tarvitaan työpäivän aikanakin
Kestävä aivoterveys -hankkeessa tutkittiin hoitajien työstressin ja kuormittumisen määrää analyysilla, joka kertoo autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toiminnasta.
– Tarkoituksena on saada myös työstressistä puhumiseen lisää tarkkuutta, sanoo hankkeen liikuntalääketieteellisestä näkökulmasta vastaava Pipsa Tuominen.
Autonominen hermosto säätelee sympaattista hermostoa, joka puolestaan vastaa siitä, että pystymme tehokkaaseen toimintaa silloin kun sitä tarvitaan: stressihormonia erittyy, syke ja verenpaine nousevat.
Stressiä siis tarvitaan, mutta jos stressihormonien eritys toimii koko ajan, ja syke ja verenpaine ovat koholla jatkuvasti, niin tilanne alkaa vaikuttaa negatiivisesti aivojen toimintaan.
– Siksi tarvitaan palatumista työpäivän jälkeen ja sen aikanakin. Mitä paremmin stressi- ja palautumisjaksot ovat tasapainossa, sitä parempia työntekijöitä meillä on aivoterveyden näkökulmasta, Tuominen sanoo.
Palautumiseen on olemassa omat työkalunsa, eivätkä ne ole erityisen monimutkaisia. Jo pieni kävelylenkki voi Tuomisen mukaan auttaa ajatuksia irtautumaan työstä.
– Hankkeen aikana toteutetussa interventiossa hoitajia ohjattiin lisäämään päivittäistä askelmääränsä. Kokemus jaksamisesta parani ja fyysinen kuntokin koheni. Pelkkä askelten määrän lisäys noin 1300 askeleella päivässä vaikutti uneen, ja parantunut uni heijastui jaksamiseen.
Ongelmanratkaisun päälle tulevat tunteet
Hoitotyön aivokuormitus ei rajoitu pelkästään ongelmanratkaisun ja tehtävien priorisoinnin kaltaisiin kognitiivisiin rasitustekijöihin.
Kestävä aivoterveys -hankkeen projektikoordinaattori Kirsi Toljamon mukaan aivoja koetellaan hoito- ja hoivatyössä myös tunnepuolella: mukana on kognitiivisen kuormituksen lisäksi affektiivinen, tunteisiin ja arvoihin liittyvä kuormitus.
Hoitotyön affektiivista kuormitusta lisäävistä tekijöistä yleisin ja tunnetuin lienee se, ettei hoitajille anneta aikaa tehdä työtään niin hyvin kuin se heidän omasta mielestään pitäisi tehdä. Omien arvojen vastainen työtapa luo huonoa omatuntoa ja verottaa voimia.
– Tunnekuormaa lisäävät esimerkiksi saattohoitotilanteet, jotka joudutaan kiireen vuoksi hoitamaan rutiinilla. Jos työilmapiiri on kiireen ja paineiden keskellä huono, se tuo valtavan lisän muun affektiivisen kuormituksen päälle, Toljamo sanoo.
Lisää tietoa Kestävä aivoterveys hankkeesta Tampereen yliopiston sivulla: https://projects.tuni.fi/kestavaaivoterveys/
Älä keskeytä, jos ei ole pakko
Turhauttavat ja aivoterveyttä koettelevat tehtävien keskeytykset ovat hoitoalalla niin yleisiä, että tulee väkisin ajatelleeksi, siedettäisiinkö moista millään muulla alalla – etenkään sellaisella, jossa keskeytyksellä voi pahimmillaan olla kohtalokkaat seuraukset.
Usein keskeytyviä ovat lääkehoitoon ja kirjaamiseen liittyvät tehtävät. Tuloksena voi tällöin olla väärä lääkkeiden annostus.
Keskeyttäjä on useimmiten toinen hoitaja, joka aloittaa keskustelun huonoon aikaan. Keskustelun aiheena ovat työasiat. Keskeytykset henkilökohtaisten asioiden takia eivät yleensä ajoitu vakavien tehtävien yhteyteen.
Keskeytyksen jälkeen hoitajat tarvitsevat aikaa ja energiaa ajatustensa kokoamiseen. Jatkuvan saatavilla olemisen ajatellaan kuitenkin kuuluvan hoitajan rooliin.
Vähemmän kokeneet hoitajat keskeytettiin harvemmin kuin kokeneemmat. Kokenutkin hoitaja voi keskeyttää toisen hoitajan työn, mutta silloin keskeytystä pidetään yleensä positiivisena asiana, joka voi olla avuksi oppimisessa.
Keskeytyksiä pidetään harvoin hyödyllisinä. Ne voivat kuitenkin johtaa myös tarpeellisen tiedon saamiseen, virheiden havaitsemiseen ja tietoisuuteen potilaan kliinisen tilan muutoksista. Tiedon tarve on syynä lähes kolmannekseen kaikista keskeytyksistä.
Keskeytykset ovat turhauttavimmillaan silloin, kun niitä pidetään tarpeettomina tai kun asian käsittelyä olisi ollut mahdollista lykätä. Huonosti ajoitettuja keskeytyksiä pidetään usein merkkinä kunnioituksen puutteesta.
Tiedot ovat peräisin Mari Uusitalon ja Anna-Maria Koiviston Kestävä aivoterveys -hankkeelle tekemästä opinnäytetyöstä. Kyseessä on neljätoista kansainvälistä tukimusta kattava kirjallisuuskatsaus. Tutkimusten aiheena olivat aivotyön kognitiiviset kuormitustekijät.
Lähde: Mari Uusitalo, Anna-Maria Koivisto: Kognitiivinen kuormitus hoitotyössä Integroitu kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu 2021.
Lue myös:
