Viisi faktaa aivoterveydestä ja liikunnasta

Aivosolut ilahtuvat, kun ihminen hengästyy.

Liikunta ehkäisee monia aivorappeumasairauksia, aivoinfarkteja ja masennusta. Kuva: Ingimage

Teksti Elina Kujala elina.kujala@superliitto.fi

Kuinka liikunta vaikuttaa aivojen terveyteen?

Liikunta alentaa korkeaa verenpainetta, parantaa kehon insuliiniherkkyyttä, ehkäisee verisuonten ahtautumista sekä laskee veren huonoa kolesterolia, mutta nostaa hyvää kolesterolia. Kaikki edellä mainitut oireet ovat aivoverenkiertohäiriöiden ja aivorappeumasairauksien riskitekijöitä. Hengästyessä ja hikoillessa aivojen verenkierto ja hapensaanti paranee. Säännöllinen liikunta nopeuttaa uusien aivosolujen ja aivojen verisuonien rakentumista sekä vahvistaa aivoalueiden välisiä yhteyksiä. Liikunta lisää aivojen mielihyväaineen endorfiinin eritystä. Liikunta parantaa myös stressinsietokykyä ja keskittymistä sekä vaikuttaa positiivisesti unen laatuun. Millään lääkkeellä ei ole niin paljon positiivisia vaikutuksia ihmisen terveyteen kuin liikunnalla.

Mitä aivosairauksia liikunta erityisesti hoitaa tai ehkäisee?

Liikkuminen ehkäisee todistetusti monia aivorappeumasairauksia ja aivoverenkiertohäiriöitä, masennusta ja ahdistusta. Tutkimuksen mukaan neljän tunnin viikoittainen reipas liikunta pienentää aivoinfarktin riskiä ja toinen tutkimus todistaa, että päivittäinen kävelyllä käynti vähentää dementian riskiä jopa 40 prosenttia. Monissa aivosairauksissa, esimerkiksi aivoinfarktista toipumisessa, liikunnalla on tärkeä osa myös kuntoutumisessa. Liikunnan on todettu ehkäisevän masennusta ja Käypä hoito suosittaa säännöllistä ryhmäliikuntaa osana depression hoitoa.

Mainos

Minkälainen liikunta on parasta aivoille?

Aivot hyötyvät erityisesti reippaasta kestävyysliikunnasta kuten kävelylenkeistä, pyöräilystä, uinnista, hiihtämisestä ja juoksemisesta. Lihaskuntoharjoittelun merkityksestä aivoterveydelle ei ole vielä varmoja tuloksia, mutta joidenkin tutkimusten mukaan kuntosalilla huhkiminen vaikuttaa myönteisesti ainakin muistiin. Tanssi on aivojen superlaji, sillä siinä yhdistyvät kolme pääkopalle erityisen hyvää asiaa: koordinaatiota vaativa liike, musiikki ja sosiaalisuus. Myös muut liikuntalajit, joissa reagoidaan ja ollaan muiden seurassa, ovat hyväksi aivoille. Tällaisia ovat esimerkiksi monet pallopelilajit.

Kuinka paljon pitäisi liikkua?

UKK-instituutti suosittaa, että viikossa pitäisi liikkua reippaasti vähintään 2,5 tuntia tai rasittavammin 75 minuuttia. Sen lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa kannattaa harjoittaa kaksi kertaa viikossa. Yksikin liikuntakerta on kuitenkin parempi kuin ei yhtäkään, eikä liikuntaa harrasteta vain pururadalla tai kuntosalissa. Arkiaktiivisuus kuten portaiden kiipeäminen, sienestys, marjastus ja siivoaminen ovat myös tärkeitä aivoterveydelle.

Voiko liikunta olla koskaan haitaksi aivoille?

Kohtuus kaikessa. Jos koko ajan liikkuu kovilla sykkeillä ja veren maku suussa, keho voi mennä ylikuntoon. Ylirasituksen oireita ovat esimerkiksi rasitusvammat ja lihaskivut, sydämen rytmihäiriöt, uniongelmat, ärtymys ja väsymys, jotka eivät tee aivoillekaan hyvää. Arvokkaintaan kannattaa suojella. Käytä aina kypärää, kun harrastat lajeja, joissa on kaatumis- ja loukkaantumisriski.

Lähteet:

Tommi Vasankarin luento Liikunta ja aivoterveys 15.3.

Anders Hansen: Aivovoimaa. Atena 2017.

www.terveyskirjasto.fi

www.kaypahoito.fi

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Toispuoleisen alaselkäkivun syy saattaa olla SI-nivelen häiriö

Uusi suositus: Yli 50-vuotiailla tulisi olla mahdollisuus vähentää yötyötä

Vaimea tulehdus on elimistön varoitusmerkki, joka on syytä ottaa vakavasti