”Olen ollut päiväkodissa usein se, joka ensimmäisenä huomaa, kun lapsessa tapahtuu jotakin pientä mutta merkityksellistä. Olen lasten kanssa aamusta iltapäivään, kaikissa tilanteissa. Juuri tämä arjen läheisyys tekee työstä korvaamattoman, ja ajattelen, että lastenhoitajien osaamista ja kokemusta pitäisi hyödyntää nykyistä rohkeammin esimerkiksi vasu-keskusteluissa. Havainnoillamme on iso painoarvo, kun mietitään, miten lapsen kasvua ja oppimista tuetaan.
Vaikka lastenhoitajan työ on minulle yhä se tärkein, haluan oppia lisää. Tartuin heti tilaisuuteen, kun työnantaja tarjosi mahdollisuuden opiskella varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Tutkinto antaa muodollisen pätevyyden tehtävään, jota olen hoitanut jo vuosia.
Lastenhoitajan työn lisäksi toimin päiväkodin varajohtajana. Usein se on näkymätöntä organisointia, jota ilman arki ei pyörisi. Huolehdin esimerkiksi siitä, että jokaisessa ryhmässä on riittävästi työntekijöitä ja että tieto kulkee.
Jonkun on katsottava kokonaisuutta, jotta muut voivat keskittyä omaan työhönsä.
Roolien yhdistäminen toimii meillä hyvin, koska vastuut ovat selkeät. Silti välillä joudun miettimään, milloin olen yksi työntekijä muiden joukossa ja milloin edustan työnantajaa. Esimerkiksi työterveyden vaihtuessa en ollut muutoksesta mielissäni, mutta varajohtajana tehtäväni oli silti auttaa muita sopeutumaan siihen.
Johtamisessa minulle tärkeitä ovat selkeys ja sovitusta kiinni pitäminen. En halua, että asioita jätetään leijumaan. Se aiheuttaa epävarmuutta ja kuormitusta. Mielipiteeni voivat olla vahvoja, mutta ne perustuvat kokemukseen ja siihen, mikä tukee lasten ja tiimin hyvinvointia. Tiedän, että kiireessä saatan vaikuttaa tiukalta. Silloin on tärkeää pysähtyä ja ottaa aikalisä.
Haluan olla esihenkilö, joka kuuntelee ja perustelee päätöksensä.
Varajohtajalle sanotaan usein asiat suoremmin kuin johtajalle, ja palaute voi mennä ihon alle. Vuosilomat herättävät aina paljon tunteita. Moni haluaa aloittaa juhannukselta, mutta jonkun on oltava töissä myös heinäkuussa.
Työpaikalla syntyy väistämättä ystävyyssuhteita, mutta varajohtajana olen oppinut, että tasapuolisuudesta ei voi tinkiä. Minulle tärkeintä on, että lapset voivat hyvin ja että tiimillä on turvallinen ja selkeä työympäristö. Kaikki päätökset palaavat näihin kahteen asiaan.”
Supertyyppi Tiina Kautto
- Työskentelee lastenhoitajana ja varajohtajana Jyväskylässä Norlandia Niittytähdessä.
- Opiskelee varhaiskasvatuksen sosionomiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa. Suorittanut myös varhaiskasvatuksen perusopinnot Jyväskylän yliopistossa ja Norlandian oman varajohtajakoulutuksen.
- Supervoimat: Periksiantamattomuus, empaattisuus ja jämäkkyys.
