Leikkaussalissa tehdään tiimityötä potilaan parhaaksi

Lähihoitaja Anna Ristiharju työskentelee tekonivelassistenttina leikkausosastolla Sairaala Novassa Jyväskylässä. Siirtyminen kotihoidosta sairaalaan on vaatinut uusien taitojen ja valtavan tietomäärän omaksumista.

Tekonivelassistentin työ vaatii myös fyysistä voimaa. Lähihoitaja Anna Ristiharju pitää potilaan jalkaa toimenpiteen aikana. Kuva: Johanna Kokkola

Teksti Minna Lyhty

­– Onko teillä nyt kaikkea? Tekonivelassistentti Anna Ristiharju kyselee tiimiläisiltään salissa numero 8 ennen leikkaavan kirurgin saapumista.

– Kuppi kahvia olisi hyvä, instrumenttihoitaja Sini Manninen sanoo.

– Ja suklaata, mielellään konvehteja, anestesiahoitaja Esko Myllymäki jatkaa vitsailua.

Nämä ovat ensimmäiset humoristiset salissa sanotut kommentit. Viimeinen tunti on valmisteltu leikkaussalia ja potilasta polven tekonivelleikkaukseen. Leikkaussalissa työskentelevät anestesiahoitaja, kaksi instrumenttihoitajaa ja tekonivelassistentti. Mukana on myös sairaanhoitajaopiskelija. Jokainen on tiennyt tehtävänsä tarkalleen ja keskittynyt niiden hoitamiseen. Radio on soinut hiljaa taustalla.

Anna on avustanut instrumenttihoitajaa pukeutumisessa. Hän on avannut steriilejä instrumenttikontteja ja kertakäyttötarvikepakkauksia, jotka instrumenttihoitaja on asetellut valmiiksi toimenpidettä varten instrumenttipöydille.

Anestesiahoitaja on laittanut potilaalle tipan valmiiksi. Yleensä tekonivelleikkaus tehdään puudutuksessa, mutta potilas on toivonut nukutusta. Anna kertoo, että anestesialääkärit suosittelevat aina ensisijaisesti puudutusta pienempien riskien ja leikkauksen jälkeisen kivunhoidon vuoksi. Jos potilaan perussairaudet eivät estä nukutusta, se kuitenkin tehdään potilaan pyytäessä.

Anestesialääkäri tulee saliin antamaan unettavat lääkkeet.

– Pidämme sinusta hyvää huolta. Kauniita unia, anestesiahoitaja toivottaa.

– Oletteko hereillä? varmistaa anestesialääkäri Dmitry Melentyev.

Potilas ei vastaa enää. Anestesialääkäri antaa anestesiahoitajalle ohjeet potilaan leikkauksen aikaisesta hoidosta ja tekee kirjaukset. Kun hän on tehnyt työnsä, lääkäri poistuu seuraavaan saliin. Salin 8 tiimi jatkaa työtään.

Nivelnestettä ja verisuonia

Kun steriilit pakkaukset on avattu, tekonivelassistentti Anna Ristiharju siirtyy potilaan luokse. Hän siirtää potilasta tasolla oikeaan kohtaan ja asettelee jalan tuen päälle.

–  Yleensä pidän potilasta oikeassa asennossa puudutuksen laittamisen aikana. Myös leikkausasentoon laittaminen on vastuullani. Polvileikkaus tehdään selällään ja lonkkaleikkaus kyljellään. Minun lisäkseni lääkintävahtimestarit auttavat puudutuksessa ja leikkausasentoon laittamisessa. Työ on aika fyysistä, Anna kertoo.

Reiteen kiristetään verityhjiölaitteen mansetti, jonka tarkoituksena on estää verenkierto operoitavassa raajassa. Anna kertoo, että sen hyötyinä ovat leikattavan alueen parempi näkyvyys, lyhyempi leikkausaika ja vähäisempi menetetty veren määrä. Tämän jälkeen laitetaan vielä sivutuki paikalleen, jotta veltto jalka pysyy koukussa ilman pitämistä.

Anna nostaa potilaan jalkaa, kun instrumenttihoitaja pesee ihoa jalan alueelta. Iho maalautuu kirkkaan oranssiksi.

Toimenpiteessä tekonivelassistentti toimii kirurgin avustajana.

Mainos

– Teen kaiken, mitä kirurgi pyytää. Esimerkiksi pidän jalkaa oikeassa asennossa, imen imulla nivelnestettä, verta ja huuhtelunestettä, pidän toimenpidealueella näkyvyyttä instrumenttien avulla ja poltan kirurgin kanssa pieniä verisuonia. Kullakin kirurgilla on hieman omanlaiset toimintatapansa, jotka olen oppinut hiljalleen.

Kun valmistelutyöt on tehty, kirurgi saapuu saliin. Toimenpide kestää tunnista puoleentoista tuntiin. Sen jälkeen leikkaushaava peitetään haavasidoksella ja steriilit leikkauspeittelykset puretaan. Jalka sidotaan tukisidoksella, jonka jälkeen verityhjiölaitteen mansetti vapautetaan. Tekonivelassistentin työhön kuuluu myös jalan röntgenkuvaaminen. Sitten potilas herätellään salissa ja siirretään heräämöön. Lopuksi laitoshuoltajat tulevat siivoamaan leikkaussalin.

–  Leikkauksen aikana kaiken pitää tapahtua steriilisti infektioriskin vuoksi. Infektiot ovat kivuliaita potilaalle ja kalliita yhteiskunnalle, sillä niistä seuraa pahimmassa tapauksessa useita uusintaleikkauksia.

Kolme leikkausta päivässä

Tekonivelassistentin tavalliseen työpäivään kuuluu kolme tekonivelleikkausta. Pääasiassa ne ovat polven ja lonkan leikkauksia, toisinaan olkapääleikkauksia.

Anna aloitti tehtävässään viime keväänä. Hän on sairaalan ainoa lähihoitaja, joka toimii tekonivelassistenttina. Yleensä tehtävästä vastaa sairaanhoitaja tai erikoistuva kirurgi. Sairaala Novassa haluttiin ottaa käyttöön lähihoitajan hoitotyön osaaminen ja ajateltiin rohkeasti uudella tavalla.

– Tulin tänne töihin kotihoidosta, jossa olin ollut valmistumisestani vuodesta 2015 lähtien. Aluksi työ tuntui hurjalta, koska oli valtavasti opeteltavaa. Minulla on ihanat työkaverit, jotka jaksoivat opastaa minua tehtävään kärsivällisesti.

Anna kertoo, että tiimissä toimiminen on luonut turvallisuuden tunnetta. Kokeneemmalta kollegalta voi aina kysyä neuvoa, jos on epävarma jostakin.

–  Olen vastuussa omasta työstäni, mutta olemme yhdessä vastuussa myös kokonaisuudesta. Tieto tästä helpotti stressiäni. Tiedän myös muiden valvovan, etten tee virheitä. Toimimme yhdessä potilaan parhaaksi.

Saumatonta yhteistyötä

Anna oli kiinnostunut työstä sairaalassa jo opintojen aikana, mutta silloin se tuntui liian vaativalta. Vuodet kotihoidossa kypsyttivät häntä ottamaan uuden haasteen vastaan. Tekonivelassistentin paikkaa hakivat kymmenet lähihoitajat, joista Anna valittiin tehtävään.

– Yhtäläisyyksiä vanhaan työhöni on vaikeaa löytää. Kotihoidossa tein työtä itsenäisesti asiakkaan luona. Leikkaussalissa korostuu saumaton yhteistyö salissa työskentelevien kanssa. Kotihoidossa kohtasin suuren määrän asiakkaita päivässä, täällä vain muutaman.

Vaikka potilaskohtaamiset ovat lyhyitä, Annan mielestä ne ovat silti merkityksellisiä.

– Lähes kaikkia leikkaukseen tulevia potilaita jännittää. On tärkeää rauhoitella potilasta ja luoda luottamus siihen, että kaikki menee hyvin.

Anna kertoo sopeutuvansa kumpaankin työhön. Häntä vetää puoleensa ihmisten parissa tehtävä työ. Se oli syy ammatinvalinnallekin. Hän halusi lähihoitajaksi, koska se antaa mahdollisuuksia työskennellä monipuolisesti eri asiakasryhmien kanssa.

– Tämä on unelmatyöni. Tehtäväkuva on monipuolinen ja osaamiseni kasvaa koko ajan. Työlläni on myös merkitys. Tekonivelleikkaus parantaa yleensä huomattavasti potilaan elämänlaatua.

Nivelrikko on yleisin nivelsairaus

  • Nivelrikkoa esiintyy polvissa, lonkissa, sormissa ja selkänikamien välisissä nivelissä.
  • Yli 75-vuotiaista joka kolmas nainen ja noin joka kuudes mies kärsii polven nivelrikosta. Joka viidennellä yli 75-vuotiaalla on lonkkanivelrikko.
  • Nivelrikko aiheuttaa kipua ja jäykkyyttä sekä heikentää toimintakykyä.
  • Nivelrikko aiheuttaa muutoksia nivelrustossa, nivelkapselissa, luussa ja lihaksissa. Tyypillistä on rustopinnan vaurioituminen ja nivelruston osittainen häviäminen nivelpinnoilta.
  • Nivelrikon syntyy vaikuttavat perimä, ikääntyminen, ylipaino, raskas työ tai liikunta, nivelvammat ja nivelen epävakaus.
  • Oireisiin auttaa kylmähoito, liike- ja lihasharjoittelu sekä ylipainon pudottaminen. Särkylääkkeitä käytetään tarpeen mukaan.
  • Tekonivelleikkaus tehdään, kun nivelrikko on edennyt pitkälle.
  • Tekonivelleikkaus vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä.

Lue myös:

Saattaen vaihdettava – lähihoitaja kulkee vierellä koko ajan, kun kaihipotilas saapuu Tampereen Silmäkeskukseen

Meilahden röntgenissä työskentelevillä lähihoitajilla ei ole kahta samanlaista päivää

Lähihoitaja Sonja Reinikka: ”Esihenkilönä toimiminen on tuonut minulle lisää itseluottamusta ja itsevarmuutta”

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa koulussa