70-vuotias Raisa Ruuskanen istuu nojatuolissa, kun kotihoidon työntekijä saapuu. Taitaja-finalisti Ellen Lindholm saapuu lavastettuun kotiin ja tervehtii asiakasta. Hän on saanut ohjeeksi laittaa tukisidokset, mitata verenpaine, muistuttaa aamulääkkeistä ja aamupalasta sekä tehdä lääkemuutoksen Furesis-lääkkeen annostukseen.
Ellen yrittää jututtaa asiakasta.
– Mikä on sun oma kokemus voinnista?
– Ihan hyvä.
– Entä kuinka sujuu liikkuminen?
– Rollaattorin kanssa vähän hankalaa.
Asiakas vastailee kysymyksiin, mutta ei turhia jutustele. Ellen työskentelee rauhallisella otteella samalla selittäen, mitä tekee.
– Ensin kolme kierrosta napakasti, leveämpi side tulee ylemmäksi. Sidos tukee verenkiertoa, edistää haavan paranemista ja vähentää turvotusta.
Taitaja-kisoissa hoitotyön lavastetut tilanteet ovat muuten aidontuntuisia, mutta kilpailijan täytyy sanoittaa ja perustella tekemistään arviointia varten. SuPerin tuomari Anne Nylund kertoo, että tuomarit haluavat tietää, ymmärtääkö finalisti, mitä hän on tekemässä ja miksi.
Potilaat ovat tarkoituksella vähäpuheisia.
– Finalistin pitää osata kysyä oikeita kysymyksiä. Tehtävän suorittaminen on kuin salapoliisin työtä.
Suunnitelman vaihto lennosta
Anne Nylundin mielestä lähihoitajalajissa varhaiskasvatuksen tehtävä oli vaikein, koska finalisti ei voi ennakoida, miten lapset käyttäytyvät.
– Voi tehdä hienon suunnitelman tuokioon, mutta jos lapsia ei kiinnosta, joutuu vaihtamaan suunnitelmaa lennosta. Oli uskomatonta nähdä, miten hyvin finalistit suoriutuivat. He saivat aikaiseksi vuorovaikutuksen vieraiden lasten kanssa tuomareiden ja yleisön valvovan silmän alla.
Nylund tuomaroi myös rastiradalla pisteessä, jossa finalistin piti valita suojavarusteet infektiopotilaan hoitoon.
– Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se ei ollut sitä. Tarjolla oli erilaisia varusteita, joista piti valita oikeat. Kaikkia varusteita ei saanut pukea vain varmuuden vuoksi. Oikeassa työelämän vastaavassa tilanteessa seinällä on usein lappu, jossa luetellaan tarvittavat suojavarusteet.
Nylund kertoo, että kilpailutehtävät ovat tarkasti suunniteltuja. Ne pohjautuvat tutkinnon perusteisiin. Taitaja-kisoissa näkyy lähihoitajan laaja ammattitaito.
– Olen häkeltynyt finalistien osaamisesta. Vaikka ei voittaisi, jokainen finalisti oppii valtavasti. Taitaja-kisoihin osallistuminen näyttää myös hyvältä cv:ssä.
Uusi laji mukana
Lähihoitajaopiskelijat kisasivat lähihoitajalajin lisäksi hyvinvointiteknologiassa. Hyvinvointiteknologialajin tehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan ja tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoihin. Tutkinnoista valmistutaan esimerkiksi lähihoitajiksi, perustason ensihoitajiksi ja hyvinvointiteknologia-asentajiksi. SuPerin tuomari Elina Kiuru oli tuomarina lajissa neljättä kertaa.
– Finalistit olivat huippuammattilaisia. Tekninen osaaminen oli hämmästyttävän hyvää. Parien yhteistyö, vuorovaikutuksellisuus ja asiakkaan kohtaaminen sujuivat erinomaisesti. Osaamisessa oli vain pieniä eroja. Pisteitä pudotti se, jos unohti tehdä jonkin kriteereissä vaaditun asian, esimerkiksi kertoa tuomarille Blue-Bot-robotin toiminnot.
Tänä vuonna mukana oli ensi kertaa näytöslajina kasvatus ja ohjaus, johon osallistuivat kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon opiskelijat. Näytöslaji tarkoittaa lajia, joka on mukana tapahtumassa esittely- tai kokeilumielessä, mutta jossa ei jaeta virallisia ammattitaidon SM-mitaleja. SuPerin tuomari Johanna Pérez oli lajissa tuomarina.
– Olen iloinen siitä, että ala tulee Taitajiin. Se tuo näkyväksi sitä, että varhaiskasvatuksessa lähihoitajien ja lastenohjaajien osaaminen täydentävät toisiaan.
Taitaja2026
- Taitaja2026-kisat järjestettiin 18.–21.5.2026 Tuusulassa.
- Mukana oli 400 finalistia eri ammattialoilta
- Lajeja oli yhteensä 48.
Malena Björkström on Suomen taitavin lähihoitajaopiskelija
Taitaja-kisojen lähihoitajalajin voitti ruotsinkielisessä Yrkesakademin i Österbotten -oppilaitoksessa opiskeleva 18-vuotias Malena Björkström. Voitto meni samaan oppilaitokseen jo kolmantena vuonna peräkkäin. Taitaja-kisoihin valmistaudutaan oppilaitoksessa pitkäjännitteisesti.
– Sain opettajilta erinomaisia neuvoja. Kävimme läpi vanhoja case-tehtäviä ja perehdyimme arviointikriteereihin. Käytin paljon aikaa myös teorian opiskeluun, koska halusin oppia lisää, Björkström kertoo.
Björkströmillä oli jo kesken kisojen sellainen tunne, että ensimmäisten päivien tehtävät olivat menneet hyvin.
– Vaikeimmat tehtävät olivat varhaiskasvatuksen ohjaustilanne ja teoriatehtävät. Hoitotyön tehtävät sujuivat hyvin.
Viimeisen päivän virtuaalitehtävä yllätti haastavuudellaan.
– Sain tehtävästä melko huonot pisteet. Ajattelin, että lähden kotiin ilman mitalia. Kun kuulin nimeni ensimmäisellä sijalla, tuntui epätodelliselta, että voitin lähihoitajalajin kultaa.
Mitali todistaa osaamisen
Malena Björkströmin mukaan Taitaja-kisoihin kannattaa mennä mukaan, jos tykkää alasta ja kilpailemisesta.
– Olen ylpeä itsestäni, että uskalsin osallistua ja haastaa itseäni. Mitali on osoitus siitä, että osaan oman alani ja haluan kehittyä ja oppia lisää.
Björkström on menossa kesäksi töihin kehitysvammaisten asumisyksikköön. Syksyllä hän palaa lähihoitajaopintojen pariin.
– En tiedä vielä, haluanko jatkaa opintoja valmistumisen jälkeen vai jäänkö työskentelemään lähihoitajana. Ajan kanssa näkee, mihin suuntaa elämä vie ja minne päädyn. Uskon kuitenkin, että kaikki järjestyy hyvin.
Björkström haluaa kannustaa muitakin nuoria tarttumaan rohkeasti haasteisiin.
– Haluan sanoa muillekin, että uskokaa itseenne. Pystytte paljon enempään kuin itse uskottekaan.
Esimerkkejä lähihoitajalajin tehtävistä:
- kotihoidon asiakastilanteita
- afasiapotilaan avustaminen
- lapsiryhmän ohjaaminen
- suojavarusteiden pukeminen infektiopotilaan hoitotilanteessa
- potilaan elvytys
- apuvälineiden tunnistusta
- lääkelaskuja
- työhaastattelu
Lue, miten Malena Björkström valmistautui kisoihin:
Menestys ei ole sattumaa: Näin Pedersören lähihoitajaopiskelijat treenaavat Taitaja-kisoihin
Hyvinvointiteknologiassa yhdistyy kaksi alaa
Hyvinvointiteknologialajissa voiton veivät lähihoitaja Venla Myllymäki ja hyvinvointiteknologia-asentaja Oona Aalto. Kumpikin valmistui tänä keväänä Turun ammatti-instituutista.
– Tiesin, että olemme hyviä, mutta en odottanut ykkössijaa. Tämä ei ollut arvontavoitto, vaan teimme töitä tämän eteen, Venla sanoo.
Hyvinvointiteknologia on moniammatillinen laji, jossa kilpailijapari käyttää terveys- ja hyvinvointiteknologiaa asiakkaan hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden tukemisessa. Kahden eri alan ammattilaisen on yhdistettävä kilpailutehtävissä osaamisensa.
– Yhteistyömme sujui hyvin, vaikka dynamiikkamme on sellainen, että puhumme välillä toistemme päälle. Kun Oona keskittyy, hän pyytää minua välillä olemaan hiljaa. Koen, että tasapainotamme toisiamme. Olen rohkea ja sanon suoraan, Oona taas rauhoittaa tilanteita, Venla kuvaillee.
Venlan ja Oonan mielestä tehtävät olivat sellaisia, että niissä korostui enemmän lähihoitajan kuin hyvinvointiteknologia-asentajan osaaminen.
– Huomasin, että Oona selkeästi tietää, mitä tekee. Olisi voinut olla enemmän tehtäviä, joissa tarvittiin teknologista osaamista, Venla sanoo.
Tehtäviä paineen alla
Kilpailupari harjoitteli valmentajan ohjauksessa, tutustui erilaisiin laitteisiin ja opiskeli teoriaa. Opettajat järjestivät käytännön tilanteita.
– Eräässä harjoituksessa toinen opettaja oli motivoitunut ja toinen ei. Harjoittelimme, kuinka saamme kummatkin mukaan. Finaalitehtävissä ei ollut yhtä hankalia asiakkaita, Oona kuvailee.
Voittajakaksikon mukaan vaikeinta oli työskennellä paineen alla ja hallita ajankäyttö. Yleisö piti sulkea pois mielestä.
– Viime vuoden finalistit olivat varoittaneet, että tuomarit ovat selän takana koko ajan. Kun keskittyi tehtävään, hekin unohtuivat, Venla kertoo.
– Jos emme olisi tienneet tätä, se olisi ollut shokki, Oona jatkaa.
Venlalla ja Oonalla on lähitulevaisuuden suunnitelmat selvät. Venla jatkaa työtään vammaisten lasten parissa ja Oona suuntaa hyvinvointiteknologia-asentajaksi.
Lue myös:
Taitaja-kisat testaavat lähihoitajien ammatillista osaamista vaativissa messuolosuhteissa
Taitaja-kisojen voittaja, lähihoitaja Nathalie Östman: ”En hermoile hankalissakaan tilanteissa”
Teknologia tulee – Tunnistaisitko sinä nämä lähihoitajienkin käyttämät apuvälineet?
