Kolme viidestä järjestöjohtajasta ja puolet sote-johtajista uskoo, että heikompiosaisten hoitoon pääsy vaikeutuu nykytilanteeseen verrattuna, jos valinnanvapautta lisätään, paljastaa Sosiaalibarometrin ennakkotulos. Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan kesäkuun alussa.
Myös SuPer on aiemmin esittänyt oman näkemyksensä siitä, ettei kaikilla ole varaa valita ja siten kansalaisten yhdenvertaisuus jäisi lain voimaan tullessa toteutumatta.
Sosiaalibarometrin avovastauksissa eräs järjestöjohtaja kommentoi tilannetta:
– Ihmisillä on hyvin vaihtelevat voimavarat tehdä asiakasvalintoja. Jo tällä hetkellä esimerkiksi psykoterapeutin valinnassa ihminen jää hyvinkin yksin. Mieluummin näkisin, että painotettaisiin asiakkaan ohjaamista juuri oikean palvelun äärelle kuin kuluttajakansalaisuuden vahvistamista.
Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE vaatii, että paljon palveluja käyttäville asiakkaille tulisi nimetä vastuutyöntekijät, jotka huolehtivat asiakkaiden hoito- ja hoivaketjun sujuvuudesta.
– Jotta ihmisellä on todellinen mahdollisuus tehdä valintoja ja vaikuttaa omiin palveluihinsa, on hänellä oltava riittävästi vertailtavaa tietoa palveluista ja eri palveluntuottajista. Ohjaukseen ja neuvontaan tarvitaan siis riittävästi palkattua henkilöstöä ja moniammatillista työotetta, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Ulla Kiuru.
Valinnanvapaus heikentää yhdenvertaisuutta
Sote-uudistuksella tavoitellaan kustannusten hillitsemistä, entistä parempaa sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. SuPerin näkemyksen mukaan sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet jäävät toteutumatta, mikäli lakiehdotukset menevät nykyisellään läpi. Sote-uudistuksen haasteista puhuttiin myös SuPerin pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä 19. huhtikuuta Helsingissä.
Samoilla linjoilla on moni järjestö- ja sote-johtaja. Sosiaalibarometrin mukaan sosiaali- ja terveysjohtajista vain 13 prosenttia ja järjestöjohtajista 8 prosenttia näkee, että valinnanvapaus parantaa kustannusten hallintaa. Vastaajat eivät myöskään usko, että valinnanvapauden lisääminen parantaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota.
– Sotessa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio näyttää edelleen ohuelta. Toimiva integraatio, eli se, ettei ihminen putoa palveluiden väliin, on tärkeää sekä inhimillisesti että kustannusten hillinnän ja sitä kautta säästöjen kertymisen kannalta, Ulla Kiuru toteaa.
Kolme viidestä sosiaali- ja terveysjohtajasta sekä järjestöjohtajasta ennakoi, että valinnanvapauden lisääminen heikentää yhdenvertaisuutta. Vain 15 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista ja alle kymmenen prosenttia järjestöjohtajista uskoo, että valinnanvapauden lisääminen kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja tai selkeyttää palvelujärjestelmää.
– Perusongelma tulee olemaan se, että yksityinen laskee, minkä palvelun tuottaminen kannattaa ja tarjoaa sitä. Kaikki muu kannattamaton jää maakunnalle, eräs vastannut kommentoi.
Sosiaalibarometri on ajankohtainen arvio hyvinvoinnista, palveluista ja palvelujärjestelmässä tapahtuvista muutoksista. Selvitys on tehty vuodesta 1991 alkaen joka vuosi. Valinnanvapautta koskeviin kysymyksiin vastasi 154 eli 52 prosenttia sosiaali- ja terveysjohtajista. Järjestöjohtajista vastasi 86 eli 46 prosenttia. Kysely toteutettiin tammikuussa 2018.
