Sote-sektorin säästöille voidaan sanoa hyvästit, mikäli valinnanvapauslaki astuu voimaan, sanoo SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo.
Hänen mukaansa kustannukset tulevat pikemminkin kasvamaan ja terveydenhuoltoon tarvitaan nykyistä enemmän rahaa. Erikoissairaanhoito imee suuren osan käytettävissä olevista varoista ja vie mahdollisuuden tarjota sosiaalihuollon ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen palveluja.
– Esimerkiksi kotiin annettavat palvelut tulevat heikkenemään merkittävästi. Se puolestaan käynnistää kierteen, jossa kiireellisen hoidon tarve kasvaa ja terveydenhuollon kustannukset paisuvat entisestään.
Valinnanvapaus toimii vain teoriassa
Jussi Salo toteaa, että valinnanvapauslain toteutuessa myös asiakkaiden maksamat asiakasmaksut sekä heille välttämättömien lisäpalvelujen hinnat tulevat nousemaan. Lakiesityksen mukaan asiakas maksaa asiakassetelillä annettavasta palvelusta vain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksun. Laissa on kuitenkin maininta, että asiakas voi halutessaan käyttää omaa rahaa ja maksaa tarvitsemansa lisäpalvelut itse.
On täysin epäselvää, missä menee raja asiakkaalle tarjottavan peruspalvelun ja hänen itse maksamansa lisäpalvelun välillä.
Salo ennakoi, että maakuntien tulevan rahapulan vuoksi asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit alimitoitetaan. Näin asiakkaiden on käytettävä omia varojaan riittävien ja välttämättömien palveluiden hankkimiseksi.
– On täysin epäselvää, missä menee raja asiakkaalle tarjottavan peruspalvelun ja hänen itse maksamansa lisäpalvelun välillä. Saako esimerkiksi korvahuuhtelun asiakassetelillä vai joutuuko siitä maksamaan itse, Jussi Salo kysyy.
Valinnanvapaus toimii Salon mukaan vain teoriassa. Käytännössä asiakkaan vaikutusmahdollisuudet omiin palveluihinsa heikkenevät nykyisestä, mikäli omaa rahaa lisäpalveluiden ostamiseen ei ole. Vain osalla kansalaisista on varaa maksaa lisäpalveluista.
– Omalla rahalla hankittavat lisäpalvelut niin asiakassetelien kuin henkilökohtaisen budjetinkin osalta asettavat kansalaiset varallisuutensa perusteella eriarvoiseen asemaan. Siten nämä linjaukset ovat jyrkästi ristiriidassa perustuslain kanssa.
Salo huomauttaa, että kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa myös silloin, jos sote-keskuksiin kulkemisesta aiheutuvat matkakustannukset nousevat syrjäseuduilla merkittäviksi. Silloin vähävarainen asiakas voi todellisuudessa valita vain lähimmän palvelupisteen.
Alihoito uhkaa
Valinnanvapauslain toteutuessa vaarana on myös asiakkaiden alihoito. Salon mukaan yksityisille sote-keskuksille on kustannustehokasta lähettää asiakas eteenpäin erikoissairaanhoitoon.
– Lääkäreiden ei kannata käyttää aikaa asiakkaan tutkimiseen, jos yritys saa rahoituksesta valtaosan sillä perusteella, että potilas listautuu sen asiakkaaksi. Silloin on kannattavampaa lähettää potilas eteenpäin erikoissairaanhoitoon.
Salo toteaa asiakkaan kokevan toki myönteisenä sen, että hän saa lähetteen erikoissairaanhoitoon helposti. Kuitenkin yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta lähete voi olla täysin turha ja vie resursseja muulta sote-sektorin toiminnalta.
– Voi olla, että jopa hyvin vaativien erikoissairaanhoidon toimenpiteiden, esimerkiksi syöpähoitojen, toteutus vaarantuu rahapulan vuoksi.
Epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvaa
Jos valinnanvapauslaki astuu voimaan nykyisellään, tulee noin 200 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijän työnantaja vaihtumaan. Salon mukaan osa henkilöstöstä siirtyy maakuntien liikelaitosten ja niiden perustamien yhtiöiden palvelukseen. Kuitenkin suuri osa siirtyy valinnanvapauspäätöksen laajuudesta riippuen yksityisten työnantajien palvelukseen.
Tämän muutoksen seurauksena lähi- ja perushoitajien työehtosopimuksiin tulee selkeitä heikennyksiä nykyisestä, kun palkat ja muut työsuhteen ehdot huononevat. Jussi Salon mukaan alan työnantajat joutuvat pitämään jatkuvasti työvoimaa reservissä eräänlaisena puskuri- tai säätötyövoimana.
– Työntekijöiden epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät voimakkaasti ja ovat jatkossa jopa hoitajien pääasiallisia työsopimuksia.
Jo nyt monet lähi- ja perushoitajat ovat saaneet esimakua hoitoalalla yleistyneistä epätyypillisistä työsopimuksista ja jopa nollatuntisopimuksista, joissa työaikaa ei ole tarkemmin sovittu, vaan työntekijä kutsutaan töihin tarvittaessa.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan SuPer-lehdessä 1/2018. Juttua on muokattu 19.4.2018.
