Satojen, jopa tuhansien, superilaisten palkkoihin on tehty virheellisiä epäpätevyysalennuksia. Yksittäisten työntekijöiden kohdalla puhutaan sadoista euroista. Mikäli samaa työtä on tehnyt pidempään, on virheellisestä epäpätevyysalennuksesta voinut kertyä jopa tuhansien eurojen saatavat.
Tehtyjen epäpätevyysalennusten hurja määrä alkoi paljastua, kun sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentia-lehti uutisoi aiheesta. Asia liittyy Talentian ja Kuntatyönantajan väliseen kiistaan epäpätevyysalennuksesta. Tästä seurannut medianäkyvyys herätti myös superilaiset, ja SuPerin edunvalvonta on saanut runsaasti aiheeseen liittyviä yhteydenottoja.
– Vaikka uutisointi koski lastentarhanopettajan tehtävissä toimivia epäpäteviä lastenhoitajia, on tilanne tuttu myös sote-puolella. Esimerkiksi lähihoitajaopiskelijoille on tehty virheellisiä epäpätevyysalennuksia, kertoo SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilinen.
Kunnat toimivat työehtosopimuksen vastaisesti
Epäpätevyysalennusta ei lähtökohtaisesti voi tehdä vähäisen työkokemuksen tai riittämättömän koulutuksen perustella.
– Jos esimerkiksi opiskelija palkataan lähihoitajan tehtävään, on hänelle lähtökohtaisesti maksettava lähihoitajan palkkaa riippumatta puuttuvasta koulutuksesta, Hiilinen kertoo.
Sääntö perustuu muutokseen, joka tehtiin kunta-alan työehtosopimukseen vuonna 2012. Joissakin kunnissa tai kuntayhtymissä muutos on jäänyt huomaamatta ja vanhaa tapaa on jatkettu virheellisesti.
Epäpätevyysalennus voidaan tehdä ainoastaan työn vaativuuden arvioinnin perusteella. Hiilisen mukaan palkanalennus perustuu silloin erilaisiin tasoihin, joihin työntekijä voidaan työn vaativuuden mukaan sijoittaa.
– Epäpätevyysalennus voidaan tehdä esimerkiksi opiskelijalle, mikäli kunta on luonut puuttuvalle koulutukselle oman työn vaativuuden tason. Jos palkattava henkilö kuitenkin sijoitetaan lähihoitajan normaalin työn vaativuuden tasolle, ei puuttuvan koulutuksen perusteella voi tehdä palkanalennusta.
Epäpätevyysalennus voi olla enintään 10 prosenttia palkasta.
Palkkalaskelmat kannattaa tarkistaa
Teemu Hiilinen muistuttaa, että jäsenten tulee seurata omia palkkatietojaan aktiivisesti. Mahdollinen maininta epäpätevyysalennuksesta voidaan tarkistaa kahdesta paikasta: työsopimuksesta ja palkkalaskelmasta.
– Mikäli maininta löytyy, tulee tarkistaa, onko se tehty oikein perustein. Voimassa olevan työsopimuksen osalta tiedot voidaan tarkistaa takautuvasti viideltä kuluneelta vuodelta. Jos työsuhde on päättynyt, voidaan tiedot tarkistaa kahden vuoden ajalta.
SuPerilla ei ole mahdollisuutta tarkistaa yksittäisten jäsenten palkkoja eikä liittoon välity tieto kuntien tekemistä työn vaativuuden arvioinneista.
– Koska jokaisella kunnalla on omat käytäntönsä, tulisi selvitystyö tehdä ensisijaisesti pääluottamusmiesten kautta. Pääluottamusmiehet ovat ajan tasalla oman alueensa käytännöistä. SuPerin edunvalvontaan tulee kuitenkin olla yhteydessä siinä tapauksessa, jos työsuhde ei ole enää voimassa.
Kun haet takautuvasti korvausta perusteettomasti tehdystä epäpätevyysalennuksesta, käytä apuna täältä löytyvää lomaketta.
Lue myös: Virheellisistä epäpätevyysalennuksista miljoonalasku kunnille.
