Alku ei ollut helppo, kun Marjo Laakko, 49, aloitti SuPerin pääluottamusedustajana Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksessa vuonna 2017. Liitto toki tuki, mutta uusi tehtävä toi mukanaan paljon opeteltavaa, eikä rinnalla ollut kokeneempaa kollegaa, jolta olisi voinut kysyä neuvoa.
– Alku oli aika karikkoinen, luottamusedustajan työ on usein yksinäistä, sanoo Laakko.
Nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, Laakko on itse kokenut pääluottamusedustaja. Hän tietää, millaisia kysymyksiä ja vaikeita tilanteita tehtävässä voi tulla vastaan. Siksi hän lähti mielellään mukaan SuPerin uuteen mentorointiohjelmaan.
– Olisi hienoa, jos kaikkien ei tarvitsisi oppia kaikkea kantapään kautta, Laakko sanoo.
Kokemus opettaa tuntemaan omat rajat
Yksi Marjo Laakon vuosien varrella oppimista asioista on se, miten tärkeää pääluottamusedustajan on tunnistaa oma roolinsa ja sen rajat.
Pääluottamusedustaja on samanaikaisesti sekä työyhteisön jäsen että työntekijöiden edustaja. Nämä kaksi roolia voivat olla välillä ristivedossa, kuten Laakko kuvaa.
– Toisinaan tarkennan kokouksissa, että halutaanko minulta mielipide työntekijänä vai pääluottamusedustajana.
Esihenkilön huoneeseen mennessäni ilmoitan usein jo ovella, kummassako roolissa olen tulossa juttelemaan.
Työntekijät ottavat yhteyttä usein silloin, kun jokin asia on mennyt pieleen. Huolena voivat olla esimerkiksi palkkaepäselvyydet, työvuorojen muutokset tai työpaikan tulehtuneet ihmissuhteet. Pääluottamusedustajan tehtävässä tarvitaan paineensietokykyä.
Työ on myös merkityksellistä ja palkitsevaa. Laakko on vuosien varrella onnistunut korjaamaan muun muassa monen työntekijän palkkoja. Vaikeimpia ovat olleet tilanteet, joissa työntekijä on työpaikan ristiriitojen takia aivan murtumispisteessä.
– Silloin luottamusedustajan tehtävänä on auttaa asian selvittämisessä, kuunnella ja tukea. Kaikkea ei voi eikä pidä ratkaista yksin. Joskus oikea taho asian hoitamiseen on esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu.
Laakko on opetellut rajaamaan myös omaa ajankäyttöään. Hän hoitaa luottamusedustajan tehtäviä työpuhelimen ja työsähköpostin kautta, ei henkilökohtaisessa sähköpostissa tai sosiaalisen median viesteissä.
Rohkeutta löytyy, vaikka kaikki on vielä uutta
Marjo Laakon mentoroitava eli aktori on 31-vuotias Larissa Papunen, joka aloitti toukokuun lopussa Kontiolahden kunnan pääluottamusedustajana. Kaksikko on ehtinyt tavata toisensa ohimennen SuPerin varhaiskasvatusalan tapahtumassa Joensuussa. Varsinainen mentorointi säännöllisine tapaamisineen alkaa vuoden alussa.
Papunen on työskennellyt varhaiskasvatuksessa kymmenen vuotta. Työelämän pelisäännöt ovat kiinnostaneet häntä aina.
– Työpaikalla olen ollut se, joka ottaa selvää työehtosopimuksen sisällöstä ja uskaltaa kysyä, jos jokin asia tuntuu epäselvältä. Kiinnostus heräsi jo työuran alussa yksityisellä sektorilla, kun huomasin, miten tärkeää omista oikeuksista on pitää huolta, Papunen kertoo.
Kun häntä pyydettiin ryhtymään luottamusedustajaksi, myös työkaverit kannustivat tarttumaan tehtävään. Papunen päätti lähteä rohkeasti kokeilemaan, vaikka hänellä ei ollut vielä kovin tarkkaa käsitystä siitä, mitä kaikkea tehtävä pitäisi sisällään.
Alussa on ollut paljon uutta opeteltavaa.
– Esimerkiksi neuvottelutilanteet ovat minulle vielä uusia. Siitä tuli hyvä mieli, kun erään neuvottelun jälkeen toisen ammattiliiton luottamusedustaja kehaisi minua rohkeudesta ja siitä, että uskallan avata suuni. Olin ihan yllättynyt, kun omasta mielestäni olen vielä aivan aloittelija enkä tiedä juuri mistään mitään, Papunen sanoo.
Työkokemus on kuitenkin antanut hyvän pohjan uudelle tehtävälle. Papunen tuntee varhaiskasvatuksen arjen ja tietää, mitkä asiat työntekijöitä puhuttavat. Luottamushenkilön puoleen käännytään esimerkiksi työvuoroihin ja työvuoromuutoksiin sekä lääkehoitoon liittyvissä kysymyksissä.
Mentori on kanssakulkija, ei kaikkitietävä opettaja
Marjo Laakko odottaa mentorointisuhteelta ennen kaikkea avoimuutta ja luottamusta. Hän ei halua asettua kaikkitietävän neuvojan rooliin, vaan kulkea uuden kollegan rinnalla.
– Mentoroinnissa voidaan pohtia yhdessä esimerkiksi luottamusedustajan oikeuksia ja velvollisuuksia tai etsiä ratkaisuja työssä vastaan tuleviin tilanteisiin.
Papunen puolestaan toivoo saavansa kokeneelta kollegalta käytännön vinkkejä ja neuvoja erilaisiin tilanteisiin. Hän aikoo osallistua keskusteluihin aktiivisesti, kysyä paljon ja tuoda mukaan myös omia näkökulmiaan.
Hiljainen tieto ei löydy oppikirjoista
SuPerin asiantuntija Johanna Pérezin mukaan mentoroinnin suurimpia vahvuuksia on hiljaisen tiedon siirtyminen kokeneelta luottamusedustajalta uudelle.
Koulutuksista ja oppaista saa tärkeää tietoa esimerkiksi työehtosopimuksista ja luottamusedustajan tehtävistä. Kokeneella kollegalla on kuitenkin sellaista käytännön osaamista, jota ei välttämättä löydy mistään kirjallisesta materiaalista.
– Mentori voi kertoa esimerkiksi siitä, miten työnantajan kanssa rakennetaan toimivaa yhteistyötä, millaisia asioita neuvotteluissa kannattaa huomioida ja kenen puoleen eri tilanteissa voi kääntyä.
Samalla voivat siirtyä eteenpäin vuosien varrella syntyneet verkostot.
– Luottamusedustajien yhteistyösuhteet ovat usein henkilökohtaisia. Kun kokenut toimija jää eläkkeelle tai siirtyy muihin tehtäviin, arvokkaita yhteyksiä saattaa kadota hänen mukanaan, Pérez sanoo.
Mentoroinnissa on kyse myös matalan kynnyksen keskustelukumppanista. Aina ei tarvitse olla käsillä suurta ongelmaa tai vaikeaa ristiriitatilannetta. Mentorilta voi kysyä neuvoa myös pieniin, arkisiin asioihin.
Pérez on perehtynyt mentorointiin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään. Hän korostaa, ettei mentorointi ole vain vapaamuotoista jutustelua, vaan tavoitteellinen menetelmä, joka edellyttää molemmilta osapuolilta sitoutumista. SuPer auttaa yhteistyön alkuun, mutta sen jälkeen vastuu etenemisestä on mentorointiparilla itsellään.
– Tapaamisten välillä kannattaa miettiä, millaisia kysymyksiä omassa työssä on herännyt ja mistä seuraavalla kerralla haluaisi keskustella, Pérez sanoo.
Mentoroinnin mallia on kokeiltu SuPerissa aiemminkin, ja siitä saatu palaute on ollut myönteistä.
Uuteen tehtävään ei tarvitse lähteä yksin
Marjo Laakko muistuttaa, ettei pitkäkään kokemus tee kenestäkään valmista. Uusia asioita tulee vastaan jatkuvasti, ja myös mentori voi oppia mentoroitavaltaan.
Papunen puolestaan kannustaa muitakin luottamusedustajan tehtävästä kiinnostuneita lähtemään rohkeasti mukaan.
– Kaikkea ei tarvitse tietää eikä osata etukäteen. Apua saa SuPerin asiantuntijoilta ja muilta luottamusedustajilta.
Mikä Reppu täynnä eväitä -ohjelma?
• SuPerin Reppu täynnä eväitä -ohjelma tarjoaa kasvatus- ja ohjausalojen uusille luottamusedustajille tukea tehtävän aloittamiseen.
• Uusi luottamusedustaja saa tuekseen kokeneen mentorin.
• Mentorointipari keskustelee käytännön kysymyksistä ja jakaa kokemuksia.
• Ohjelmaan kuuluu yhteinen koulutus, kahdenkeskisiä tapaamisia ja päätöstapaaminen.
• Uusi luottamusedustaja saa repun, jossa on tehtävässä hyödyllisiä materiaaleja ja tarvikkeita.
• SuPerin asiantuntijoiden ja muiden luottamusedustajien tuki on käytettävissä myös mentoroinnin rinnalla.
• Lisätietoa: superliitto.fi/ajankohtaista/kampanjat/reppu-taynna-evaita/
Juttua varten on taustahaastateltu myös SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilistä.
