Syyhyä työpaikalla! Jos saan tartunnan töissä, mitä työnantaja korvaa?

Syyhy on toiseksi yleisin ammattitauti terveydenhuollon ammattilaisilla. Työpaikalta saatu syyhytartunta on aina ammattitauti, jonka kuluja korvaa työnantaja.

Syyhy on toiseksi yleisin ammattitauti terveydenhuollon alalla. Yleisin on ärsytyskosketusihottuma.

Teksti Saija Kivimäki

Korvaako työnantaja, jos saan työpaikalta syyhytartunnan?

Kyllä, jos olet hoitanut työssäsi ilman suojaimia asiakasta tai potilasta, jolla on todettu syyhy, ja saat itse oireita joidenkin viikkojen kuluessa altistumisen jälkeen, sinulla on ammattitautina korvattava syyhy. Se, keneltä tartunta työssä on tullut, ei ole ratkaisevaa eli myös työkaverin tartuttama syyhy voidaan korvata ammattitautina.

Ammattitauti korvataan samalla tavalla kuin työtapaturma. Oikeus korvauksiin alkaa siitä päivästä, kun työntekijä hakeutuu lääkärin tutkittavaksi sairauden takia. Ota siis mahdollisimman pian oireiden alettua yhteyttä työterveyshuoltoon ja omaan esihenkilöösi. Jos olet joskus aikaisemmin sairastunut syyhyyn, oireet voivat alkaa jo muutamassa päivässä tartunnasta.

Työnantajan tehtävä on ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön, joka korvaa ammattitaudista aiheutuneita kuluja. Työnantajan vakuutus korvaa esimerkiksi syyhyn hoitoon tarvittavat lääkkeet kokonaan. Lääkkeet maksetaan itse ja korvausta haetaan jälkeenpäin vakuutuslaitoksesta. Korvaukset on haettava vuoden kuluessa. Syyhyn häätämiseksi perheenjäsenet ja muut ihmiset, joiden kanssa tartunnan saanut on ollut lähikontaktissa, hoidetaan samalla kertaa. Näitä lääkkeitä työnantajan vakuutus ei ikävä kyllä korvaa.

Voinko mennä töihin, jos olen saanut syyhyn?

Työterveys päättää mahdollisen sairausloman pituudesta. Lähihoitajan työhön kuuluu paljon lähikontakteja, ja saattaa olla tarpeen, että pysyt pois töistä, kunnes syyhy on hoidettu. Jos olet altistunut syyhylle mutta oireeton, voit käydä töissä normaalisti.

Kysymyksiin vastasi työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen.

Mainos

Mitä korvauksia ammattitaudista saa?

Työnantajan vakuutus korvaa työntekijälle ammattitaudin selvittämiseen ja hoitamiseen liittyviä kuluja, esimerkiksi:

  • Tutkimus- ja hoitokulut
  • Matkakulut lähimpään tai maksusitoumuksen mukaiseen hoitopaikkaan ja tarpeelliset matkakulut
  • Lääkkeet
  • Ansionmenetys tutkimusten ja työkyvyttömyyden ajalta

Ammattitautiepäilyn selvittämiseen tarvittavat lääkärikäynnit ja tutkimukset korvataan, vaikka sairautta ei todettaisikaan ammattitaudiksi. Jos sairautta ei todeta ammattitaudiksi, ansiomenetys korvataan enintään seitsemältä päivältä.

Ammattitautiepäily kannattaa aina selvittää

Uusia ammattitautitapauksia todetaan vuosi vuodelta vähemmän, tosin koronavirus toi tilastoihin piikin.

Kun pandemia puhkesi keväällä 2020, koronvirustauti nousi tilastoissa nopeasti yleisimpien ammattitautien joukkoon. Tapauksista noin 90 prosenttia oli naisilla ja lähes kaikki tapaukset todettiin sote-alalta, vaikka työstä saatu koronavirustauti luokitellaan ammattitaudiksi alasta riippumatta.

Sittemmin koronaviruksen aiheuttamia ammattitauteja on todettu vähemmän. Viimeisimmän tilastotiedon mukaan vakuutuslaitokset olivat kesäkuun 2022 loppuun mennessä korvanneet yhteensä noin 1 700 koronatartuntaa ammattitautina.

Naisilla ammattitaudit puhkeavat nuorempana

Koronavirus nosti naisten osuutta ammattitautitapauksissa, silti yhä yli puolet ammattitaudeista todetaan miehillä.  Tieto käy ilmi Työterveyslaitoksen ylläpitämästä Työperäisten sairauksien rekisteristä. Terveydenhuollossa ammattitautitapauksia todetaan melko tasaisesti kaiken ikäisillä, kun taas miesvaltaisilla aloilla, esimerkiksi teollisuudessa ja rakentamisessa, ammattitaudit todetaan useammin vasta työuran loppupuolella. Meluvamma on miesten yleisin ammattitauti.

Terveydenhuollossa työskentelevien yleisimmät ammattitaudit ovat perinteisesti olleet ärsytyskosketusihottuma, syyhy ja allerginen kosketusihottuma. Syyhy ei ole vaarallinen tauti, mutta se tarttuu ja uusiutuu herkästi. Tartunta vaatii yleensä pitkäkestoisen ihokontaktin mutta syyhy voi tarttua myös vaatteiden tai petivaatteiden välityksellä.

Syyhypunkin esiintyvyydessä on suurta vaihtelua. Aina syyhyä ei ole osattu epäillä ensimmäisenä, vaan oireita hoidetaan esimerkiksi pitkäkestoisena ihottumana. Työympäristöasiantuntija Eija Kemppainen muistelee 90-luvulla kohdanneensa silloisessa työssään yhden ainoan syyhytartunnan saaneen potilaan.

– Meistä kukaan, emme me terveydenhoitajat eivätkä lääkärit tunnistaneet tautia, niinpä se ehti levitä pahoin ja aiheuttaa yhdelle perheelle valtavat laskut, kun joutuivat lääke- ja muiden kulujen lisäksi vaihtamaan sängyt uusiin. Lopulta eräs vanha lääkäri tunnisti syyhyn.


Lähde ja lisätiedot: Työterveyslaitos

Lue lisää: Työpaikalta saatu syyhy on ammattitauti – Hoito vaatii oikeat lääkkeet ja perusteellisen siivouksen – SuPer verkkolehti (superlehti.fi)

Oman alueen hygieniahoitajaa kannattaa konsultoida työpaikan syyhytapauksissa:

Hygieniahoitaja Taina Hämäläinen taistelee tartuntoja vastaan – SuPer verkkolehti (superlehti.fi)

Mainos

Sinua voisi kiinnostaa myös

Vihdoinkin rokotusoikeus! Jatkossa lähi- ja perushoitajilla on oikeus antaa rokotuksia yli 18-vuotiaille

Hoitajamitoituksessa tehtiin U-käännös – suhdeluvulla kikkailu lisää epävarmuutta sote-alalla

”Isku vasten hoitajien kasvoja” – SuPerin puheenjohtajaehdokkaat pitävät vientimallia tes-neuvotteluiden suurimpana uhkana