SuPer ja Tehy toteuttivat huhti-toukokuussa neuvottelukierrokseen liittyvän kampanjan, jossa liitot pyysivät jäseniään ilmoittamaan asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta aluehallintovirastoihin. Mikä oli kampanjan saldo?
Superilaiset tekivät noin kahden viikon aikana yhteensä 257 ilmoitusta, joista noin puolet tehtiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Yhteensä avien kirjaamoihin saapui 4 500 ilmoitusta. Ilmoituksissa nousi selvästi esiin omavalvonnan puutteet: työntekijöitä oli liian vähän, heillä ei kaikissa tapauksissa ollut työn edellyttämää ammattiosaamista eikä heitä ollut perehdytetty riittävästi tehtäviin. Omavalvonnan laiminlyönnit ovat yleisiä ja toistuvia.
Millaisista vaaratilanteista superilaiset tekivät ilmoituksia?
Ylivoimaisesti yleisin syy oli yhden tai useamman työntekijän puuttuminen työvuorosta. Pahimmillaan yksittäisistä vuoroista saattoi puuttua jopa kolme työntekijää. Ilmoituksissa toistuivat tapaukset, joissa lääkeluvallinen hoitaja oli joutunut vastaamaan yksin monen yksikön lääkityksestä asiakkaita tuntematta. Näissä tapauksissa asiakasturvallisuus on vaarantunut vakavimmin.
Milloin ja miten työntekijän on ilmoitettava työpaikan puutteista?
Ensimmäinen askel on tehdä aina puutteet näkyväksi työpaikan omissa sisäisissä kanavissa. On tärkeää, että vaaratilanteet tulevat työnantajan tietoon, koska työnantajan on niihin myös puututtava. Joka työpaikalla on omat kanavansa, sähköinen ohjelma tai lomake, vaaratapahtumailmoitusten tekemiseen. Terveydenhuollon puolella ilmoituskanava on yleensä HaiPro, sosiaalihuollossa ja varhaiskasvatuksessa jokin muu haitta-, vaara- tai läheltä piti -ilmoitusten tekemiseen tarkoitettu ohjelma tai lomake.
Mihin omavalvontaa tarvitaan?
Omavalvonta on yksi keskeisistä työvälineistä joka ikisessä vanhus- ja vammaispalveluyksikössä ja päiväkodissa. Terveydenhuollossa vastaavat määräykset tulevat terveydenhuoltolaista. Omavalvontasuunnitelmassa määritellään esimerkiksi se, kuinka paljon työntekijöitä tarvitaan ja minkälaista ammattiosaamista heiltä vaaditaan, jotta palveluiden laatu ja turvallisuus vastaa toiminnan edellytyksiä. Korona-aikana on korostunut riskien arvioinnin merkitys: omavalvonnalla ehkäistään ennalta ja varaudutaan vaaratilanteisiin.
Kuka huolehtii siitä, että omavalvontasuunnitelma on ajan tasalla?
Omavalvontasuunnitelman laatiminen on työnantajan tehtävä. Se kannattaa tehdä yhteistyössä työntekijöiden edustajan kanssa. Työnantaja vastaa siitä, että suunnitelma on ajantasainen. Suunnitelmaa on päivitettävä aina kun toiminnan luonne muuttuu. Esimerkiksi iäkkäiden ihmisten hoitoisuus voi muuttua nopeasti, jolloin henkilöstömitoitus on tarkistettava.
Mistä näen työpaikan omavalvontasuunnitelman?
Omavalvontasuunnitelma on kirjallinen dokumentti. Sen on oltava helposti saatavilla ja työntekijöiden, asiakkaiden ja heidän omaistensa luettavissa. Suunnitelma käydään aina myös huolellisesti läpi uusien työntekijöiden kanssa.
Mistä tiedän, onko ilmoitus tehtävä aluehallintovirastoon vai Valviraan?
Ilmoitukset tehdään sen alueen aluehallintovirastoon, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee. Valvira on oikea osoite silloin, kun työnantajalla on toimintaa eri paikkakunnilla useamman avin alueella. Tällaisia ovat esimerkiksi yksityiset hoiva- ja terveysjätit.
Kysymyksiin vastasi SuPerin asiantuntija Elina Ottela.
