Lapsi puri päiväkodissa – pitääkö hoitajan tehdä vaaratilanneilmoitus?

Varhaiskasvatuksen työntekijöille on tulossa velvollisuus ilmoittaa työssään havaitsemista epäkohdista tai niiden uhista. Sosiaalihuollossa velvollisuus on jo voimassa. SuPerin asiantuntijat Heidi Kuusisto ja Niina Laitinen kertovat, miksi ilmoitusten tekeminen on tärkeää.

Lapsen aggressiivinen käytös päiväkodissa on turvallisuusuhka. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Haitta-, vaara- ja läheltä piti -tapahtumien raportointiin tarkoitettu HaiPro-järjestelmä on laajasti käytössä terveydenhuollossa. Miten ilmoitukset tehdään, kun työpaikalla ei ole käytössä HaiProta?

Varhaiskasvatuksessa ja sosiaalihuollossa HaiPro ei ole yhtä vakiintunut järjestelmä. Sen tilalla työpaikalla voi olla käytössä jokin muu sähköinen järjestelmä, esimerkiksi wPro tai aPro. Työntekijät eivät välttämättä tunne sähköisiä järjestelmiä niiden nimillä, vaan työpaikalla saatetaan puhua esimerkiksi uhka- ja väkivalta-, tapaturma-, vaaratilanne- tai läheltä piti -ilmoituksista. Sähköisten järjestelmien etu on, että niissä on yleensä valmiit valikot, jotka helpottavat ilmoituksen tekoa. Pienemmissä yksiköissä ei välttämättä ole mitään erityistä järjestelmää ilmoitusten tekemiseen, jolloin ne kirjoitetaan käsin paperille.

Mistä tiedän, mikä on oikea tapa tehdä ilmoitus?

Käytäntöjen vaihteleminen työpaikasta toiseen on ongelmallista. Työnantajan tehtävä on perehdyttää jokainen työntekijä ilmoitusten tekoon. Ohjeet pitäisi löytyä myös työpaikan turvallisuus- tai perehdytyskansiosta. Esimiehen lisäksi apua voi pyytää myös luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta. Kannattaa muistaa, että ilmoitusten tekeminen on työaikaa.

Onko ilmoitusten tekeminen välttämätöntä?

Kyllä. Varhaiskasvatuslakiin on esitetty muutosta, jonka mukaan varhaiskasvatuksen työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa työpaikallaan havaitsemistaan epäkohdista ja niiden uhista, eikä ilmoitusten tekemisestä saa koitua työntekijälle hankaluuksia. Muutoksen on tarkoitus astua voimaan elokuussa. Sosiaalihuollossa ilmoitusvelvollisuus on ollut voimassa viisi vuotta.

Minkälaisista tilanteista pitää tehdä ilmoitus?

Kaikista tilanteista, joissa oma, työkaverin tai asiakkaiden turvallisuus vaarantuu, tulisi tehdä ilmoitus.  Ilmoitusten tekeminen voi kuulostaa työläältä, jos työpaikalla ei kannusteta niiden tekemiseen tai jopa vähätellään niiden merkitystä. Lakimuutos toivottavasti muuttaa työkulttuuria sellaiseksi, että epäkohdat uskalletaan ottaa puheeksi silloinkin kun se on vaikeaa, esimerkiksi kun työkaverin toiminta vaarantaa työturvallisuuden.

Pienet lapset tönivät ja raapivat toisiaan jatkuvasti. Mistä tiedän, milloin teot vaativat ilmoituksen tekoa?

Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä vähemmän hänellä on sanallisia ja sosiaalisia taitoja ratkaista hankalia tilanteita ja sitä herkemmin hän kohdistaa väkivaltaisia tekoja, kuten tönimistä, lyömistä, raapimista tai puremista, muihin lapsiin tai aikuisiin. Vaikka lapsi ei ymmärtäisi tekonsa seurausta, ilmoituksen tekeminen on silti perusteltua. Tavoitteena on, että ilmoituksilla pystyttäisiin puuttumaan ikäviin tilanteisiin jo ennalta, ettei niitä pääsisi syntymään.

Pitääkö vanhemmille kertoa, jos tekee ilmoituksen heidän lapsestaan?

Jos lapsi satuttaa itsensä tai häntä satutetaan päiväkotipäivän aikana ja henkilökunta on tietoinen asiasta, totta kai se kerrotaan vanhemmille. Pienten lasten kohdalla on parempi käsitellä tilanteet mahdollisimman nopeasti. Vanhemmille on hyvä antaa kopio ilmoituksesta.

Työpäivän aikana sattuu ja tapahtuu koko ajan. Miten työajalla ehtii tehdä ilmoituksen kaikista tilanteista?

Työnantajan on järjestettävä aikaa ilmoitusten tekemiseen. Varhaiskasvatuksessa kaikkein tärkein asia on lasten turvallisuus. Työntekijöiden tehtävä on pitää huolta, että lasten oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen toteutuu. Työturvallisuus on työnantajan vastuulla, mutta vasta ilmoitukset tekevät näkyväksi, millaisia ongelmia ja turvallisuusriskejä työpaikalla on. Jos ilmoituksia ei tehdä, ei tapahdu muutoksiakaan.

Mitä hyötyä ilmoituksista on työntekijälle?

Epäkohtien esiintuominen ja ilmoitusvelvollisuudesta huolehtiminen on osa hoitajan työnkuvaa. Asianmukaisilla ilmoituksilla työntekijä turvaa oman selustansa, jos jotain ikävää tapahtuu. Jos ilmoituksia kertyy paljon, ne ovat painava perustelu sille, ettei työntekijäresurssi ole riittävä. Päiväkodissa esimerkiksi henkilökuntaa on liian vähän tai ryhmään tarvitaan avustaja lapselle, jolla on erityisen tuen tarve.

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sosiaalihuollon työtä, esimerkiksi vammaisten asumispalveluita ja kotihoitoa. Ovatko ilmoittamisen periaatteet samat?

Asiakasryhmät ovat eri kuin varhaiskasvatuksessa, mutta ilmoittamisen periaatteet ovat samat. Aikuisten kanssa toimiessa täytyy muistaa, että heillä on itsemääräämisoikeus ja he lähtökohtaisesti ymmärtävät oman etunsa päälle.

Entä jos ilmoitukset eivät johda mihinkään?

Riippuu tilanteesta, millaisiin toimiin ilmoituksen johtavat. Esimerkiksi työpaikan turvallisuus- tai kiusaamisen vastaisten ohjeistusten tarkistaminen voi olla paikallaan. Jokainen ilmoitettu tilanne pitäisi vähintäänkin ottaa puheeksi työpaikalla esimerkiksi viikkopalaverissa. Jos ilmoitukset eivät näytä johtavan työpaikalla mihinkään, kannattaa kääntyä työsuosuojeluvaltuutetun tai -päällikön puoleen. SuPerista voi myös kysyä neuvoa. Viime kädessä voi olla yhteydessä aluehallintovirastoon.

Lue myös: Joka toinen haittatapahtuma voidaan ehkäistä – HaiPro-ilmoitukset parantavat työ- ja potilasturvallisuutta hoitoalalla

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”

Lähihoitaja-kirjailija Rake Tähtinen: ”Jokaisella meistä on oma tarinamme”