Korona-aika ei tuonut pysyvää muutosta: tautikaruselli pyörii päiväkodeissa entiseen malliin

Tartuntataudit ja loiset leviävät varhaiskasvatuksessa vähintään samaan tahtiin kuin ennen koronapandemiaa, sanoo oululainen lastenhoitaja Merja Komulainen-Aakko.

Tarttuvien tautien vuosikierto on tuttu ilmiö varhaiskasvatuksessa. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Samat taudit jylläävät päiväkodeissa vuodesta toiseen. Vuosikierto alkaa syksyisin herkästi tarttuvalla kuumetaudilla, jonka tunnistaa iholle nousevista rakkuloista.

– Elokuu on perinteisesti enterorokon aikaa. Täit tulevat vähän myöhemmin, kun koulut alkavat, ja syksy kokonaisuudessaan on flunssa-aikaa. Oksennustaudit alkavat yleensä vuodenvaihteessa ja viimeistään hiihtolomaan mennessä päiväkodissa kiertää mahatauti, Merja Komulainen-Aakko kuvailee.

Hän on työskennellyt varhaiskasvatuksessa yli 15 vuotta, eikä ole huomannut koronapandemian tuoneen pysyvää muutosta päiväkodissa kiertävien tartuntatautien tai loisien määrässä.

Mainos

– Sen jälkeen kun pahin koronahärdelli meni ohi, palattiin entiseen. Lapsia tuodaan taas yskäisinä ja nuhaisina hoitoon. Ymmärrän hyvin sen, jos flunssia on useita vuodessa ja vanhempien on päästävä töihin.

Varhaiskasvatuksen työntekijöille paluu entiseen on ollut myös helpottavaa.

– Työnantajan ohjeistusten mukaan jouduimme tenttaamaan vanhempia ja tarkkailemaan lapsia, kuka saa tulla hoitoon ja milloin on mentävä testiin. Vanhemmat olivat ymmärrettävästi tilanteesta kiukkuisia.

Tavisflunssaa

Päiväkodissa liikkuvista taudeista yleisin on tavallinen nuhakuume eli flunssa. Yleisimpiä flunssan aiheuttajia ovat rinovirukset, joita tunnetaan yli sata erilaista ja joita on ympäri vuoden tarjolla.

Yhden flunssan sairastaminen ei välttämättä anna suojaa seuraavia vastaan, vaikka tilanne altistumisten myötä tasoittuukin.

– On toki yksilöllistä vaihtelua, miten ihmiset sairastuvat, mutta uudet työntekijät usein sairastavat paljon ensimmäisen vuoden aikana. Pitkään vakassa työskennelleet ovat jo immuuneja perusflunssille ja mahataudeille.

Varsinkin perusflunssakaudella päiväkodin työntekijät pystyvät omalla toiminnallaan vaikuttamaan paljon siihen, miten taudit leviävät. Kaikkea ei kuitenkaan pysty ennakoimaan.

– Joinakin vuosina kokonaisia ryhmiä ja myös aikuisia on sairastunut, oletettavasti norovirukseen. Influenssat taas ovat olleet siitä jännittäviä, että niihin on saattanut sairastua vain yksi lapsi eikä ketään muuta koko ryhmässä.

Tartuntaketjut saadaan kuriin

Kausittaisten tautien lisäksi päiväkodeissa on myös muita toistuvia riesoja, esimerkiksi kihomatoja, joita ilmaantuu tasaisesti ympäri vuoden. Niitä todetaan yleensä vain yhdellä tai muutamalla lapsella kerrallaan.

– Tartunnat tukahtuvat, koska päiväkodilla on niiden hoitamiseen tarkat ohjeet. Esimerkiksi kun kihomatoja todetaan, petivaatteet vaihdetaan, unilelut kerätään pois ja jos on pakkasta, patjat viedään ulkovarastoon, sillä kylmä tappaa kihomadot.

Vaikka kihomatojen, päätäiden ja syyhypunkin kaltaiset loisten tartuntaketjut saadaan katkaistua nopeasti päiväkodissa, perheen sisällä ne leviävät varsin herkästi ja tuottavat ylimääräistä vaivaa, vuodevaatteiden huolellista pesua ja turvautumista käsikauppa- tai reseptilääkkeisiin.

Tartuntojen riskiä voi meistä kuka tahansa pienentää yksinkertaisilla toimilla, kuten käsienpesulla.

Sinua voisi kiinnostaa myös: ”Sairastamisen omavastuupäivä on sote-alalla käsittämätön ajatus – ensimmäisen sairauspäivän palkallisuus on turvattu kaikissa lähihoitajien työehtosopimuksissa

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tuore puheenjohtaja Päivi Inberg: ”Tehdään yhdessä töitä, jotta saadaan hoitajille parempi tulevaisuus”

Varapuheenjohtaja Harri Järvelin: ”Haluan, että SuPer on luotetuin ammattiliitto”

SuPerin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Päivi Inberg