Pirkanmaan hyvinvointialueella lähihoitajana työskentelevä lähihoitaja Teemu Kivimaa ansaitsee lisineen ja vuorokorvauksineen noin 3 500–4 000 euroa kuussa.
– Tietenkin kaikki rahat menevät arjen pyörittämiseen. Se helpottaa, että tilille tulee nyt vähän enemmän eikä tarvitse miettiä esimerkiksi sitä, pääsevätkö lapset harrastamaan, Kivimaa kertoo.
Perheessä on kolme ekaluokkalaista, joista jokaisella on oma harrastuksensa: koripallo, partio ja parkour.
Lähes kymmenen vuotta alalla työskennelleen Kivimaan mukaan lähihoitajien palkkakuopasta on puhuttu koko hänen uransa ajan. Viime vuosina palkkauksessa on tapahtunut muutos, joka näkyy paitsi työntekijöiden arjessa myös tilastoissa: hyvinvointialueilla palkat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti ja enemmän kuin palkansaajilla keskimäärin.
Tilastokeskuksen palkkatietojen mukaan lähihoitajan keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka on vuosina 2022–2025 noussut noin 2 300 eurosta 2 716 euroon. Toki samalla myös hinnat ovat nousseet nopeasti, joten koko korotus ei näy ostovoiman kasvuna.
Kun mukaan lasketaan vuorolisät ja muut korvaukset, hyvinvointialueilla työskentelevien lähihoitajien kokonaisansioiden keskiarvo nousee yli 3 700 euroon kuukaudessa.
SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno pitää kehitystä merkittävänä.
– Olen positiivisesti yllättynyt, että palkat ovat nousseet jopa ennakoitua paremmin. Vastaavaa ei ole aikaisemmin tapahtunut eli kyllä tässä taidetaan historiaa tehdä.
Vaikeiden neuvottelujen tulos
Palkkojen nousun taustalla on vuonna 2022 neuvoteltu työ- ja virkaehtosopimus sekä sote-alan palkkaohjelma. Palkkaohjelma syntyi poikkeuksellisen vaikeiden työmarkkinaneuvottelujen jälkeen. Tuolloin SuPer ja Tehy arvioivat, että sote-alan tehtäväkohtaiset palkat nousisivat vuoteen 2027 mennessä vähintään 17,3 prosenttia. Viime vuoteen mennessä nousua oli kertynyt jo yli 18 prosenttia.
Sainila-Vaarnon mukaan palkkojen nousu ei selity pelkästään valtakunnallisilla ratkaisuilla.
– Sopimukseen sisältyy useita paikallisia palkkaeriä, joiden kohdentamisesta on neuvoteltu työnantajan kanssa. SuPerin pääluottamusedustajat ovat onnistuneet neuvotteluissa hyvin, ja monilla alueilla niillä on saatu kohdennettua rahaa lähihoitajien palkkoihin.
Palkkaohjelmalla rahoitetaan myös uutta palkkausjärjestelmää, joka otetaan hyvinvointialueilla käyttöön lokakuun alussa. Tarkoituksena on, että työn vaativuus, vastuu ja osaaminen näkyvät palkassa aiempaa paremmin.
Kivimaan mukaan muutos on tervetullut.
– Vaihdoin aikoinaan työpaikkaa, koska edellisessä työssä asiakkaat olivat erittäin haastavia ja väkivallan uhka tavallista suurempi. Uudessa työssä palkka oli tismalleen sama, vaikka työ kuormitti vähemmän. Jos vaativammasta työstä maksetaan parempaa palkkaa, se vaikuttaa myös siihen, millaisiin tehtäviin lähihoitajat hakeutuvat.
Palkkaero on kaventunut
Lähihoitajien palkat ovat viime vuosina nousseet myös keskimääräistä nopeammin. Vuosina 2022–2025 palkansaajien ansiot kasvoivat noin 15 prosenttia eli kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin lähihoitajilla.
Koska hoitoala on vahvasti naisvaltainen, kehitys näkyy myös työmarkkinoiden palkkaeroissa.
– Palkkatilastot osoittavat, että olemme saaneet kurottua umpeen palkkaeroa naisten ja miesten välillä. Uskon, että tilanne paranee edelleen palkkaohjelman loppua kohden. Mielenkiinnolla odotamme, millaiseksi luvut muodostuvat palkkaohjelman päättyessä, Sainila-Vaarno sanoo.
Sopimuskausi ulottuu kevääseen 2028. Palkkoihin on tulossa vielä kahden prosentin yleiskorotus ensi keväänä sekä useita paikallisesti sovittavia korotuksia.
Vaikka palkkaeroja on saatu kavennettua, korjattavaa riittää edelleen. Kunta-alan palkkauksen kehittämisohjelma on nostanut esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajien palkkoja, mutta sektoreiden välisiä palkkaeroja on edelleen. Yksityissektorilla työskentelevien lähihoitajien palkkataso jää yhä julkista sektoria alemmaksi.
– Tavoitteemme on, että lähihoitajien palkat olisivat samoissa tehtävissä samalla tasolla sektorista riippumatta, Sainila-Vaarno sanoo.
Palkankorotus näkyy myös vapaa-ajassa
Teemu Kivimaalle palkankorotusten merkitys ei näy pelkästään tilinauhassa.
– Siirryin elokuun alussa tekemään 80-prosenttista työaikaa, kun kolmoset aloittivat koulun.
Hänen mukaansa palkkakeskustelussa unohtuu joskus, että palkka on vain yksi osa työelämää.
– Palkkaa voisi totta kai tulla lisääkin, mutta myös työn sisältöön pitäisi kiinnittää huomiota. Esimerkiksi työvuorosuunnittelulla on suuri merkitys.
