Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen: ”Emme voi puhua samaan aikaan sotepalveluista säästämisestä ja hoitajapulan ratkaisemisesta”

Hoitajapulaa ei ratkaista ilman työperäisen maahanmuuton reipasta lisäämistä, mutta siihen liittyy eettisiä ja käytännöllisiä ongelmia, joihin ei ole suoraa vastausta. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan Suomen ei tarvitse olla huolissaan maahanmuutosta vaan pikemminkin siitä, miten muualta tulevia ammattilaisia saadaan houkuteltua tänne töihin.

Sirpa Pietikäinen EU-jäsenmaiden lippujen edessä.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoo, että hoitajapula ei koske ainoastaan Suomea eikä edes ainoastaan Eurooppaa. Se on länsimainen ongelma, jota koronapandemia on pahentanut. Kuva: Martin Lahousse/EPP Group

Teksti Saija Kivimäki

Euroopan unionin alueelta puuttuu miljoona hoitajaa, ja väestö ikääntyy muuallakin kuin Suomessa. Mitä EU-maat voivat yhdessä tehdä hoitajapulan ratkaisemiseksi?

Hoitajapula ei koske ainoastaan Suomea eikä edes ainoastaan Eurooppaa. Se on länsimainen ongelma, jota koronapandemia on pahentanut. Euroopan parlamentilla ei ole siihen ihmeratkaisuja. Rehellisesti sanottuna olen aika huolissani, koska ratkaisut, joita parlamentissa ja muualla mietitään, kuulostavat kikkakolmosilta. Ihmisiä koulutetaan lisää, mikä sinällään on kannatettavaa, mutta ei ratkaise ongelmaa ihan heti. Hoivan laadusta ei voida paljoa tinkiä, sen ymmärtää meistä ihan jokainen, jos miettii, miltä tilanne pedin pohjalta katsottuna näyttää. Maahanmuutto näyttäisi olevan hyvä ja todennäköinen ratkaisu, johon kuitenkin liittyy myös isoja ongelmia, kuten kielitaidon varmistaminen.

Mitä muita ongelmia työperäiseen maahanmuuttoon liittyy?

Työperäisessä maahanmuutossa on kaksi puolta. Jokaisella meistä on oikeus tavoitella parempaa elämää. Suomesta on aikoinaan lähdetty Amerikkaan vuolemaan kultaa, ja sitä pidettiin oma-aloitteisena. Nyt kun toiset tekevät samaa, sitä pidetään pahana. Samaan aikaan aiheutamme monessa maassa osaamisvajetta, kun tuomme koulutetut hoitajat omiin tarpeisiimme. Suomessa ongelma ei suinkaan ole maahanmuutto vaan se, että meillä on sitä niin vähän. Kun työpaikalla on vain yksi tai kaksi ulkomailta tullutta työntekijää, ei synny uusia rakenteita, joita kotoutuminen edellyttää. Jos työntekijöistä esimerkiksi puolet olisi maahanmuuttajia, pitäisi oikeasti miettiä, miten työpaikan kieliongelmat ratkaistaan. Silloin yhteiskunnan suhtautuminenkin voisi olla helpottuneempi. Kuten sanotaan, samalla säikähdyksellä menee koko piikki.

Mitä ajattelet siitä, että työperäistä maahanmuuttoa tapahtuu myös Euroopan sisällä?

Mainos

Työvoimaa siirtyy huonomman sosiaaliturvan maista, esimerkiksi Puolasta, Unkarista ja Ukrainasta Keski-Eurooppaan. Se heijastuu tuplapahana hoitajapulana, koska työntekijöitä tarvitaan myös lähtömaissa. Suomessa meidän pitäisi olla pikemminkin huolissaan siitä, että tänne ei työn perässä eikä muutenkaan ole tungosta. Me olemme kaukana muista, meillä on kummallinen kieli, kurja sää ja nihkeä suhtautuminen muista maista tuleviin.

Kuinka kiire hoitajapulan korjaamisella on?

Kaikki käyttökelpoiset ratkaisut pitää ottaa käyttöön ja pian. Se tarkoittaa lisäkoulutusta, uudelleenkoulutusta ja elinikäistä oppimista. Palkat ja työolot pitää myös saada kohdilleen. Se on vaikeaa, jos samaan aikaan yritämme säästää julkisesta terveydenhuollosta ja sotepalveluista. On hirvittävän epärehellistä puhua valtion budjetista ja sen massiivisista säästöistä ja sanoa samaan aikaan, että tarvitsemme kaikille hyvää hoivaa. Mielestäni sotealan investoinnit tulee tuplata vuoteen 2050 mennessä. Tarvitsemme esimerkiksi yhteisöpohjaisia ratkaisuja ketjuuntuneiden hoivayritysten vastapainoksi.

Kuinka pahalta Suomen hoitajapula näyttää, kun tilannetta vertaa muihin EU-maihin?

Suomessa ei ole yhtä laajamittaisia ongelmia kuin keskellä Eurooppaa, jossa alalla työskentelevät ihmiset voivat olla paikoin todella huonosti koulutettuja tai täysin kouluttamattomia, ja pitkäaikaishoiva voi olla vaikka minkälaisissa käsissä.

Sirpa Pietikäinen

  • Suomen europarlamentaarikko eli Suomen edustaja Euroopan parlamentissa vuodesta 2008.
  • Toimi parlamentissa eurooppalaisen hoivastrategian toisena pääneuvottelijana. Viime vuonna hyväksytty strategia antaa jäsenmaille suosituksia vanhusten pitkäaikaiseen hoivaan ja varhaiskasvatukseen.
  • Tehnyt urallaan paljon työtä varsinkin mielenterveyden edistämiseksi ja omaishoitajien aseman parantamiseksi.

Lue lisää

Miten hoitajapula ratkaistaan, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo?

Hoitajapula syvenee – kotihoidossa ylitöitä tehdään pahimmillaan joka päivä

Hoitajapula ei helpota niin kauan kuin lähihoitaja pyykkää ja tiskaa

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kohtaa oikein: Aivovamma voi vaikuttaa potilaan käytökseen, mutta ei älyyn

SuPerin seuraava puheenjohtaja on koiraihminen

FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara: ”Suomen työelämäheikennyksiä seurataan Brysselissä kauhunsekaisin tuntein”