Aloitit vanhusasiavaltuutettuna vuoden alussa. Miten viisivuotiskausi on lähtenyt käyntiin?
Työt ovat hyvin käynnissä, mutta toimikausi alkoi todella hankalalla hetkellä. Korona-aika on vaikuttanut ikääntyneiden hyvinvointiin ja terveyteen ja kasvattanut hyvinvointieroja. Vanhuspalveluiden tulevaisuutta määrittävä sote-uudistus on lainsäädännöllisesti pitkällä, mutta sote-palveluiden saatavuuden parantamisessa on vielä paljon tehtävää. Työvoimapula vaikeuttaa kaikkea kehittämistä. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa yhteiskuntaan monin tavoin ja vie resursseja Suomessakin.
Kuinka paljon vanhuksia kuormittaa henkisesti se, että Euroopassa on käynnissä sota?
Sota huolestuttaa kaiken ikäisiä. Nuorempiin ikäluokkiin verrattuna tilanne ei kuormita erityisesti vanhuksia. Pitkä elämänkokemus on voimavara, joka auttaa vaikeina aikoina. Vaikka osalla iäkkäistä on muistoja sota-ajasta, he myös tietävät, että siitäkin on selvitty. Mediassa vanhukset kuvataan usein fyysisesti hauraina hoivan kohteina, vaikka he todellisuudessa voivat henkisesti olla hyvin vahvoja. Julkisessa keskustelussa ääneen pääsee toki myös ikäihmisiä, joita emme ajattele iän kautta. Heillä on valtavasti annettavaa ja moni on aktiivinen yhteiskunnallinen toimija.
Ketkä vanhuksista ovat heikoimmassa asemassa?
Iäkkäät ihmiset, joilla on hyvin pienet tulot, heikko toimintakyky ja paljon terveysongelmia – ja joilla ei ole läheisiä ihmisiä. Suomessa on paljon yksinasuvia, iäkkäitä ihmisiä, jotka tarvitsisivat paljon muutakin tukea kuin vain kotihoitoa. Emme ole täysin ymmärtäneet, mitä kaikkea siitä seuraa, kun vanhuspalveluiden painopistettä on siirretty kotiin annettaviin palveluihin.
Miten vanhusten syrjäytymistä pitäisi ehkäistä?
Hyvinvointia ja terveyttä on edistettävä ja sotepalveluiden saatavuutta kohennettava. Lisäksi keskeistä on syrjivien rakenteiden purkaminen. Digitalisaatio on jo nyt siirtänyt palveluita ulottumattomiin iäkkäiltä, jotka eivät osaa käyttää tarvittavia teknisiä laitteita tai joilla ei ole niihin varaa. Vanhusasiavaltuutetun ensimmäisen viisivuotiskauden tavoitteena on reilumpi digiyhteiskunta, jossa yhdenvertaisia ovat myös ne, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita.
Miten hoitajapula näyttäytyy vanhusasiavaltuutetulle?
Kansalaisten yhteydenotoissa korostuu vaikeus saada riittävästi palveluita. Meillä on käynnissä suuri väestönmuutos, ja ikääntyneitä on enemmän kuin koskaan. Vanhuspalveluissa tapahtuu muutoksia, ja huoleni on, että poliittisessa päätöksenteossa realiteetit meinaavat unohtua. Ympärivuorokautisessa hoivassa on hoitajamitoitus, mutta palveluiden piiriin pääsyn kynnys on korkea. Samaan aikaan esitetään, että kotihoito laajennetaan ympärivuorokautiseksi. Erilaisten muutosten heijastusvaikutukset pitäisi arvioida, esimerkiksi miten yötyö vaikuttaa kotihoidon houkuttelevuuteen työpaikkana ja parantaako se aidosti iäkkäiden asiakkaiden hyvinvointia.
Miten hoitajapula ratkaistaan?
Hoitajapula on päivänpolttava kysymys, eikä siihen ole yksiselitteistä vastausta. Työskentelyolosuhteiden korjaamisessa tulee kuulla enemmän hoitajia. Palkkauksen näen sukupuolikysymyksenä: Naisvaltaisten alojen palkkausta on korjattava. Ikääntyminen on paljolti naisasia. Naiset hoitavat suurimman osan ikääntyvästä väestöstä ja ottavat usein vastuun myös omaisten hoidosta. Se pitäisi huomioida esimerkiksi työssäkäyvien työn joustoilla.
Millainen on lähihoitajan tehtävä vanhustyössä?
Olen kuullut sanottavan, että ”hoiva on taiteista kaunein”, ja se on minusta osuva. Lähihoitajat tekevät vanhustyössä isoja hyvinvoinnintekoja joka päivä, ja työmäärä on valtava. Viime vuonna pelkästään kotihoidossa tehtiin yhteensä 40 miljoonaa asiakaskäyntiä. Tämän työn merkitys pitäisi saada näkyvämmäksi.
Päivi Topo
- Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu. Aloitti tehtävässään alkuvuodesta.
- Tutkinut ja kehittänyt pitkään iäkkäiden, erityisesti muistisairaiden, palveluita.
- Ajanut ikääntyneiden oikeuksia lukuisissa asiantuntijatehtävissä.
