Hoitajapula ei helpota niin kauan kuin lähihoitaja pyykkää ja tiskaa

Sosiaali- ja terveysministeriö on listannut tuleville vuosille yli 40 ehdotusta, joiden tehtävänä on taata sotealalle riittävästi osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. Laajassa työryhmässä on ollut mukana eri ministeriöitä ja työmarkkinajärjestöjä. SuPeria työryhmässä edustaneen puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan työnkuvien selkiyttäminen on ehdotuksista kaikkein varteenotettavin.

Välillinen työ on tärkeää, jotta vanhuspalvelut toimivat, mutta sitä ei lasketa mukaan hoitajamitoitukseen. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Pidetään huolta, että soteammattilaiset tekevät tutkintoaan vastaavaa työtä

Työnkuvien selkiyttäminen on tehokkain yksittäinen keino pitää huolta alan veto- ja pitovoimasta. Koulutettujen hoitajien on saatava keskittyä välittömään hoitotyöhön. Samalla on varmistettava, että välillisiin tukitöihin on riittävästi muuta henkilöstöä, esimerkiksi hoiva-avustajia. Tämän toteutuminen ei vaadi lakimuutoksia eikä kalliita uusia hankkeita, ja on taatusti vaikuttavaa ja tuloksellista. Lähihoitajan työllä esimerkiksi vanhuspalveluissa vältetään turhia päivystyskäyntejä ja raskaamman hoidon tarvetta.

Mainos

Lisätään sotealan koulutuspaikkoja

Ministeriön tiekartassa puhutaan 2 500 hoiva-avustajan koulutuksen lisäämisestä. Tukihenkilöstöstä on työpaikoilla puutetta, joten tämä on hyvä tavoite. Sotealan ammattilaisista suurin pula on lähihoitajista. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon aloituspaikkoja on lisätty useana vuonna, mutta samaan aikaan koulutukseen hakeutuvien määrä on laskenut huomattavasti. Koulutuspaikkojen lisäämisen sijaan tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten lähihoitajaksi valmistuvat saadaan jäämään alalle. Nykyisellään osa valmistuneista ei koskaan päädy sotealalle töihin ja moni vaihtaa alaa enemmin tai myöhemmin.

Lisätään työperäistä maahanmuuttoa

Sosiaali- ja terveydenhuollossa työperäisen maahanmuuton lisäämisen keskeinen ongelma on kielitaito. Alalla työskentelevän on osattava suomea. Se on ennen kaikkea asiakas- ja potilasturvallisuuskysymys. Suomen valtion pitäisi ottaa koppia työn perässä Suomeen tulevien kielitaidosta ja järjestää kielikoulutusta. Nykyisellään työntekijöitä välittävien yritysten kielikoulutusta ei säädellä eikä seurata millään tavalla, ja työntekijän kielitaidon varmistaminen on työnantajan vastuulla. Tänne tulevista työntekijöistä tulisi lisäksi pitää parempaa huolta.

Mainos

Hyödynnetään entistä enemmän digitalisaatiota

Lähihoitajat käyttävät jo nyt enemmän teknologisia ja digitaalisia laitteita ja sovelluksia kuin muut soteammattilaiset, esimerkiksi älylattioita ja -patjoja, turvarannekkeita, älykaaria, erilaisia apuvälineitä lääkkeiden jakoon ja ruoan lämmittämiseen. Mikään työntekoa helpottava laite ei kuitenkaan korvaa henkilöstöä. Yksikään robotti ei nosta kaatunutta vanhusta. Digitaaliset ratkaisut auttavat sitä huonommin, mitä heikompi on ihmisen toimintakyky.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiekartta 2022–2027 henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi on luettavissa ministeriön verkkosivuilla.

Lue myös: Henkilöstömitoitus tuli voimaan, mutta voivatko siivous ja pyykkäys kuulua edelleen lähihoitajan työnkuvaan?

Sinua voisi kiinnostaa myös

Lähihoitajan työnkuva vaihtelee maasta toiseen, mutta yksi tekijä yhdistää: työ kuormittaa

Henrika Nybondas-Kangas on KT:n uusi toimitusjohtaja

Hyvästit palkkatasa-arvolle – Vientimalli vaarantaa hoitajien palkkakehityksen