Virheellisistä epäpätevyysalennuksista miljoonalasku kunnille

Virheellisiä epäpätevyysalennuksia on tehty jopa tuhansille kuntien työntekijöille. Ylen A-studiossa omasta tilanteestaan kertonut lähihoitaja Katja Tuomi sai epäpätevyysalennusta kahden ja puolen vuoden ajan.

epäpätevyysalennukset

Esimerkiksi lähihoitajan tehtävään palkattavalle opiskelijalle on lähtökohtaisesti maksettava lähihoitajan palkkaa riippumatta puuttuvasta koulutuksesta. Kuva Ingimage.

Teksti Sonja Kähkönen sonja.kahkonen@superliitto.fi

Palatessaan muutaman vuoden tauon jälkeen töihin päiväkotiin superilainen lähihoitaja Katja Tuomi yllättyi, kun hän ei ollutkaan palkkauksen mukaan enää pätevä työntekijä. Esimiehen mukaan päiväkodin uusi linjaus oli, että palkkaan tehtäisiin epäpätevyysalennus. Tuomi kertoi tilanteestaan A-studion haastattelussa maanantaina:

– Työsopimusta tehdessäni yllätyin, kun olin muuttunut epäpäteväksi, kun minulla ei ollut suuntautumista lapsiin ja nuoriin, vaan sairaanhoitoon. Esimies kertoi, että uudet käytännöt ovat tällaiset, että viisi prosenttia palkasta sitten vähennetään.

– Olin vähän yllättynyt. Tykkäsin kuitenkin siitä tulevasta työpaikastani, niin tyydyin kohtalooni, Tuomi totesi.

Epäpätevyysalennuksia tehty jopa tuhansille työntekijöille

Katja Tuomen palkkaan tehty epäpätevyysalennus ei ollut työehtosopimuksen mukainen. Vielä ennen vuotta 2012 epäpätevyysalennuksen sai työehtosopimuksen mukaan tehdä puuttuvan koulutuksen perusteella. Kuitenkin vuonna 2012 työehtosopimukseen tehtiin muutos, jonka mukaan samasta tehtävästä on maksettava samaa palkkaa, jos työn vaativuus on sama.

Mainos

– Miksei tätä ole huomattu, sepä onkin hyvä kysymys. Tietysti iso ala, paljon työnantajia, pitkä historia palkkausjärjestelmällä, että se on sitten joissakin tapauksissa jäänyt huomaamatta. Ehkä meidätkin yllätti KT:ssa se, että näitä tapauksia on kuitenkin satoja isoillakin työnantajilla. Silloin aikanaan, kun tätä tutkittiin 2010-luvun alussa, niin aika moni vastasi, ettei juurikaan enää käytä tätä alennusta, totesi neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas Kuntatyönantajista A-studion haastattelussa.

Virheellisiä epäpätevyysalennuksia on kuitenkin tehty arviolta jopa tuhansille työntekijöille – lähihoitajien lisäksi muun muassa sosiaalityöntekijöille ja lastentarhanopettajille. SuPeriin on tullut asian tiimoilta kevään uutisoinnin jälkeen muutama sata yhteydenottoa.

A-studion haastattelussa mukana ollut puheenjohtaja Silja Paavola totesi, etteivät kaikki tilanteet tule SuPerin tietoon, sillä osa ratkaistaan paikallisesti luottamusmiehen avulla.

– Ne jotka tulevat SuPerin tietoon, ovat niitä tilanteita, joissa ei tiedetä, miten mennään eteenpäin, Paavola kertoi.

SuPer on arvioinut, että epäpätevyysalennuksista koituu työnantajien maksettavaksi jopa yli 20 miljoonan euron lasku koko maan laajuisesti. SuPerin sopimusasiantuntija Teemu Hiilisen mukaan yksittäisten lastenhoitajien saamat korvaukset ovat 100–150 euroa kuukaudessa kerrottuna niillä kuukausilla, joiden aikana palkkaan on epäpätevyysalennus tehty.

Työnantajaan pitää voida luottaa

Kuntatyönantajien keskusjärjestö on suositellut, että palkat maksetaan työntekijöille takautuvasti. Teemu Hiilisen mukaan suuri osa kunnista kuitenkin odottaa, että työntekijät ovat itse aktiivisia.

Silja Paavola näkee ongelmallisena sen, että työntekijän pitää itse tietää, onko palkka maksettu väärin.

Mainos

– Kyllä työntekijä luottaa siihen, että työnantaja maksaa oikein ja palkkaus on oikea. Työntekijä on vähän alisteisessa asemassa koko ajan siinä. Me olemme liittona jouduttu nostamaan aika paljon esille sitä, että huomioikaa se, Paavola sanoi A-studiossa.

Paavolan mukaan työnantajan pitäisi nyt oma-aloitteisesti korjata niitä virheellisiä epäpätevyysalennuksia, joita on mahdollista korjata.

Henrika Nybondas-Kankaan mukaan työnantaja ei välttämättä näe tietojärjestelmistä tai laskelmista, onko toiselle palkalle ollut peruste. Jokainen tilanne täytyy siis selvittää erikseen.

– Me olemme ehdottaneet menettelytavaksi sitä, että liittoihin kuuluvien osalta luottamusmiesten kanssa käydään periaatteita läpi. Toki jos henkilö itse on sitä mieltä, että tässä on mitä ilmeisimmin sattunut virhe, niin silloin kannattaa työnantajalta kysyä, Nybondas-Kangas totesi.

Katja Tuomi lähti hetken harkinnan jälkeen hakemaan omia palkkasaataviaan viime keväänä. Tukea hän sai SuPerin lakimiehiltä.

– Lopputulema oli se, että palkkani korjattiin. Taannehtivasti sitten sain menetetyt viisi prosenttia kahdelta ja puolelta vuodelta takaisin. Se oli verojen jälkeen noin 2500 euroa, Tuomi kertoi.

Hän työskentelee Lahdessa yhä saman työnantajan palveluksessa ja saa täyttä palkkaa.

– Lopputulemana mielestäni on hyvä, että tämä asia selvisi.

Lue täältä, miten toimia, jos epäilet, että palkastasi on tehty virheellinen epäpätevyysalennus.

Ota käyttöösi täältä löytyvä lomake, kun haet takautuvasti korvausta perusteettomasti tehdystä epäpätevyysalennuksesta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Voiko työnantaja rangaista minua epäkohtailmoituksen tekemisestä?

Työpaikan epäkohdat esiin nostanut lähihoitaja sai varoituksen – Hovioikeus tuomitsi työnantajan syrjinnästä

Suora kysymys: Työpaikkani lakkautetaan, voiko työnantaja irtisanoa työsopimuksen?