Työsuhdetta ei jatkettu puuttuvan influenssarokotteen takia – työnantajalle tuomio laittomasta työsuhteen päättämisestä ja syrjinnästä

Superilainen lähihoitaja oli työskennellyt kaupungin vanhuspalveluissa vuosia määräaikaisilla sopimuksilla. Työsuhde päättyi vuoden 2018 lopulla, kun työntekijä ei terveydellisistä syistä ollut ottanut influenssarokotetta.

Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Työnantajana toiminut Nokian kaupunki oli edellyttänyt vanhuspalveluiden työntekijöiltä influenssarokotetta myös edellisenä syksynä. Lähihoitaja oli tuolloin ottanut rokotteen työnantajan vaatimuksesta, jotta oli saanut jatkoa määräaikaiselle työsuhteelleen. Pian rokotuksen ottamisen jälkeen hoitaja oli saanut sydänkohtauksen, jonka syytä ei saatu selvitettyä.

Mainos

Lääkärin ohjeistamana lähihoitaja jätti influenssarokotteen ottamatta syksyllä 2018. Hoitaja vetosi terveydelliseen esteeseen, josta oli myös lääkärintodistus. Työnantaja ei enää tämän jälkeen jatkanut hoitajan työsuhdetta eikä selvittänyt, olisiko hänelle voitu tarjota kunnassa muuta työtä.

Työsuhteen päättäminen oli laiton mutta myös syrjivä

Käräjäoikeuden mukaan on selvää, että työnantaja oli päättänyt työsuhteen puuttuvan influenssarokotteen takia ja että lähihoitajan määräaikainen sopimus olisi uusittu, jos hän olisi ottanut rokotteen. Työsuhteen päättymisen jälkeen sijaisuuksien määrä kaupungilla oli kasvanut, ja niitä hoitamaan oli palkattu myös täysin uusia työntekijöitä.

Jos rokottamattomuudesta olisi arvioitu olevan riski potilasturvallisuudelle, työnantajan velvollisuus olisi ollut selvittää, olisiko lähihoitaja voitu siirtää muihin tehtäviin. Tämän lojaliteettivelvollisuuden rikkominen on käräjäoikeuden mukaan jo itsessään tehnyt työsuhteen päättämisestä laittoman.

Koska lähihoitaja oli kieltäytynyt rokotteesta siihen liittyvien terveysriskien takia, työsuhde oli lisäksi päätetty yhdenvertaisuuslain vastaisesti.

Käräjäoikeus totesi myös, että maskin käyttö olisi voinut olla vaihtoehto rokotteen ottamiselle ja ettei kukaan enää tosissaan vetoa vanhusten säikähtävän maskia käyttävää työntekijää – mihin kaupungin todistaja oli asiassa vedonnut.

Merkitystä oli myös sillä, että kaikilta työntekijöitä rokotetta ei ollut edellytetty ja osa rokottamattomista työntekijöistä oli sijoitettu muihin tehtäviin.

Tuomio myös työsuhteiden laittomasta ketjutuksesta

Käräjäoikeus arvioi tuomiossaan lisäksi lähihoitajan yksittäisten työsopimusten määräaikaisuuksien perusteita ja työvoiman tarpeen pysyvyyttä. Lähihoitaja oli kuuden vuoden aikana solminut yhteensä 30 määräaikaista sopimusta. Käräjäoikeuden mukaan työsuhteen kesto yksissään osoittaa työvoiman tarpeen pysyvyyden. Tarve oli ollut pysyvä lähihoitajan ensimmäisestä työsopimuksesta alkaen, eikä määräaikaisuudelle ollut perustetta. Työsuhde oli siis toistaiseksi voimassa oleva.

Osaan työsopimuksista työnantaja ei esimerkiksi pystynyt osoittamaan sijaistarpeen perustetta ja kestoa tai työtä oli tehty enemmän kuin sijaistarve osoitti.  Lisäksi kaikissa sopimuksissa työsopimukseen kirjattu määräaikaisuuden peruste ei ollut sama, johon työnantaja vetosi.

Käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan lähihoitajalle irtisanomisajan palkan, korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sekä hyvitystä syrjinnästä. Korvaussumma oli yhteensä lähes 39 000 euroa. Työnantajan maksettavaksi jäi lisäksi lähes kaikki lähihoitajan oikeudenkäynnin kulut.

Puuttuva rokote voi estää työnteon

Vaikka rokotusten ottaminen on työntekijälle vapaaehtoista, tartuntatautilain edellyttämän rokotussuojan puuttuminen voi johtaa muutoksiin työsuhteessa.

Työnantajalla on velvollisuus arvioida, millaisen rokotesuojan henkilöstö tarvitsee asiakkaiden ja potilaiden suojaamiseksi. Asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, saa työskennellä vain erityisestä syystä työntekijä, jolla on puutteellinen rokotesuoja.

Influenssarokotteen lisäksi työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Imeväisikäisiä hoitavilla on lisäksi oltava rokote hinkuyskää vastaan. Koronarokotetta työnantaja ei ainakaan toistaiseksi voi velvoittaa ottamaan.

Jos työntekijä ei ota tarvittavia rokotteita, työnantajan on pyrittävä tarjoamaan muita soveltuvia työtehtäviä. Koska puutteellisesta rokotussuojasta voi seurata työntekijälle haittaa, SuPer suosittelee jäseniään ottamaan työnantajan tarjoamat rokotteet.

Lue lisää SuPer-voittoja SuPerin verkkosivuilta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Palvelukotityöntekijä on hämmentävä nimitys lähihoitajalle – erikoiset ammattinimikkeet sopivat huonosti sosiaali- ja terveysalalle

Hoitajapulaa on yritetty paikata korotetuilla hälytysrahakorvauksilla, ja nyt työnantajat ovat luopumassa niistäkin

Lastenhoitajat ovat nyt KVTES:n suurin henkilöstöryhmä – Näin SOTE-sopimus vaikuttaa lastenhoitajien asemaan