Lähihoitaja – tiesitkö tämän työajasta?

Tiesitkö nämä faktat terveyspalvelualan ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusten työajasta?

hoitoala yksityissektori työaika

Kuva Ingimage.

Teksti Marketta Vuorinen, SuPerin sopimusasiantuntija

Työvuorosuunnitelma annetaan lähtökohtaisesti tiedoksi kokonaisuudessaan viimeistään viikkoa ennen kyseisen työaikajakson alkua. Sitä muutetaan vain työntekijän suostumuksella tai erityisen painavista syistä, mitä eivät ole esimerkiksi yksittäiset sairauspoissaolot. Jos yksi työvuoromuutos tehdään työnantajan tarpeesta ja työntekijän suostumuksella, toiseen muutokseen eli ylityön välttämiseksi tehtyyn muutokseen ei tarvitse suostua.

Ylityö on aina työnantajan aloitteesta sekä työntekijän suostumuksella tehtävää työtä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä ketään tekemään ylityötä. Pitää uskaltaa sanoa esimiehelle, että nyt minulle ei sovi jäädä ylityöhön.

Henkilöstön liian alhainen mitoitus aiheuttaa kirjausten tekemistä ajoittain vielä työajan päättymisen jälkeen. Työnantajan näkemyksen mukaan tämä ei ole ylityötä, koska syntynyt ylityö ei ole tehty työnantajan pyynnöstä. Asiasta pitää keskustella yhteisesti työpaikalla, koska kirjaukset on kuitenkin tehtävä. Laiminlyödäänkö hoitotyötä ja siirrytään tekemään kirjaukset työaikana vai tehdäänkö kirjaukset vuoroon kuuluvien hoitotöiden jälkeen, jolloin työnantaja hyväksyy ylityön takautuvasti?

Kotihoidon muuttuvat asiakastilanteet tuovat työaikaan liittyviä haasteita. Esimerkiksi työpäivän aikana peruuntuneet asiakaskäynnit eivät oikeuta työnantajaa vähentämään työajasta tunteja tai korvaamaan niitä myöhemmin eikä myöskään vähentämään tunteja palkasta. Työntekijällä on velvoite olla työnantajan käytettävissä, eikä peruuntuneen asiakaskäynnin vuoksi voi poistua työstä.

Lepoajoista on määräykset työehtosopimuksissa. Määräyksillä turvataan työntekijälle riittävä vuorokautinen ja viikoittainen lepoaika. Ruokatauko on vähintään 30 minuuttia, jos työntekijä voi poistua työpaikalta ja vähintään 20 minuuttia, jos ruokailu tapahtuu työaikana. Sekä yksityisellä sosiaali- että terveyspalvelualalla on myös oikeus virkistys- tai kahvitaukoon.

Viikoittainen lepoaika jaksotyössä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijälle pitää antaa kaksi vapaapäivää tai keskimäärin kaksi vapaapäivää viikossa. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPeriin tulee toistuvasti tarkistukseen suunnitelmia, joissa vapaapäiviä puuttuu. Tämä johtuu siitä, että työnantajat suunnittelevat työn maksimaalisten työvuorojen periaatteella, esimerkiksi kolmen viikon jaksossa 15 työvuoroa. Yötyövuoro on aina kahdella vuorokaudella tehtävää työtä. Työnantaja ei aina huomioi työehtosopimuksen mukaisia vapaapäiviä 15 työvuoron periaatteella ja vetoaa niin sanottuihin piilovapaisiin. Työvuoroluettelon tiedoksisaamisen jälkeen on syytä tarkistaa suunnitelma ja vaatia välitöntä oikaisua, jos huomaa virheitä. Kokonaisten vuosilomaviikkojen osalta ei lasketa kahta vapaapäivää viikolle. Vapaapäivien menetyksiin on hankala puuttua jälkikäteen.

Käytettävä työaikamuoto ja työajan tasoittumisjakson alkamis- ja päättymisaikojen pitää olla työntekijän tiedossa. Kotihoitoyritysten osalta törmää usein liukuviin tasoittumisjaksoihin, joissa työaika annetaan tiedoksi päivittäin tai viikoittain ja tasoittumisjakso on epämääräinen, liukuva tai kuukauden mittainen. Jos käytössä on kuukauden pituinen tasoittumisjakso, ylityökynnys on vaihtuva, koska kuukausien työpäivien määrä vaihtelee. Samoin ylityökorvausten määrittäminen muodostuu hankalaksi, koska työehtosopimusten määräykset ylityökorvauksista perustuvat yleistyöajassa vuorokautiseen tai viikoittaiseen ylityöhön. Jaksotyössä jakson ylityö määräytyy työaikajakson keskimääräisen viikoittaisen työajan ylittymisen jälkeen. Työehtosopimuksissa suositellaan jaksotyössä käytettäväksi kolmen tai kuuden viikon tasoittumisjaksoa ja yleistyöajassa viikko on suositeltavin tasoittumisjakson pituudeksi.

Arkipyhät on annettava kokonaisina vapaapäivinä kyseisen tasoittumisjakson aikana, eikä niitä siirretä työnantajan päätöksellä seuraavalle tasoittumisjaksolle.

Työaikapankin käytöstä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. SuPer suosittelee kirjallista sopimusta. Työsopimuksella ei sovita työaikapankista, pidemmistä työaikajaksoista eikä työaikataseen käyttämisestä – jota työehtosopimukset eivät edes tunne – ilman kirjallista paikallista työaikasopimusta tai työaikapankkisopimusta. Jos työaikapankkisopimus on tehty, sinne siirtyvien tuntien käytöstä sovitaan aina yhdessä työnantajan kanssa. Työnantaja ei saa käyttää työaikapankin tunteja vajaaksi suunnitellun työajan täyttämiseen.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Työnantaja vaati lastenhoitajalta korvausta vuosien takaisista miinustunneista – luopui vaatimuksesta neuvottelun jälkeen

Työntekijä sai potkut ilmoitettuaan sairastumisestaan – Työnantaja velvoitettiin maksamaan korvauksia lähes 10 000 euroa

Kolme lähihoitajaa sai työkavereitaan pienempää palkkaa – Korvauksia kertyi maksettavaksi lähes 39 000 euroa