Palvelukotityöntekijä on hämmentävä nimitys lähihoitajalle – erikoiset ammattinimikkeet sopivat huonosti sosiaali- ja terveysalalle

Ammattinimikkeiden muuntelu sopii huonosti säädellylle sosiaali- ja terveysalalle, jossa työtä tekevät koulutetut ammattilaiset.

Erikoisuutta tavoittelevat ammattinimikkeet hämmentävät sosiaali- ja terveysalalla. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Asumispalveluita tuottavassa yrityksessä työskennelleet lähihoitajat ottivat yhteyttä SuPerin ammatilliseen edunvalvontaan, sillä heidän tehtävänimikkeensä palvelukotityöntekijä aiheutti sekaannusta työpaikalla.

Lähihoitajat katsoivat, ettei nimike kertonut riittävän selvästi työn sisällöstä tai sen vaatimasta osaamisesta. Se ei myöskään kuvastanut, että kyse on koulutetusta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisesta.

Mainos

Nimike aiheutti lisäksi hämmennystä asiakkaiden ja omaisten keskuudessa. Samaan aikaan työpaikalla oli käytössä tehtävänimikkeet sairaanhoitaja ja sosionomi.

 

Tuntui palkankorotukselta

SuPer kävi keskustelua työnantajan kanssa nimikkeen vaihdosta, ja työnantaja päätyi ottamaan käyttöön lähihoitaja-nimikkeen, kertoo SuPerin ammatillisen edunvalvonnan asiantuntija Leena Kaasinen.

– Lähihoitajat kuvailivat, että tuntui kuin olisi saanut palkankorotuksen, vaikka palkka ei noussutkaan.

Yritys ehdotti lisäksi, että keskustelut SuPerin kanssa jatkuisivat. Yhteistyö on Kaasisen mukaan jatkunut hyvässä hengessä.

 

Erikoiset nimikkeet sopivat huonosti sote-alalle

Leena Kaasinen kertoo huomanneensa ammattinimikkeiden muuntelun yleistyneen viime vuosina. Yhtäältä nimikkeitä on muutettu sukupuolineutraaleiksi, millä pyritään lisäämään työelämän tasa-arvoa. Toisaalta erikoisilla tehtävänimikkeillä yritetään erottua joukosta tai luoda tietynlaisia mielikuvia työstä tai työnantajasta. Säädeltyyn sosiaali- ja terveydenhuoltoalaan brändäys sopii huonosti.

– Nimike on tärkeä ennen kaikkea ammatti-identiteetin kannalta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutus on Suomessa laadukasta, eikä ole samantekevää, kuka alan työtä tekee.

Kaasinen arvelee, että joissain tapauksissa erikoisten nimikkeiden tavoitteena on työehtoshoppailu eli työn todellisen sisällön hämärtäminen ja nykyistä työehtosopimusta matalamman palkan maksaminen.

Erikoisuutta tavoittelevat työnimikkeet voivat tuottaa hankaluuksia myös työnantajalle esimerkiksi uusia työntekijöitä rekrytoitaessa, kun jää epäselväksi millaista osaamista ja ammattitaitoa työ vaatii.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Yhteydenotto SuPeriin kannatti: perushoitaja sai palata vanhaan työpisteeseensä

Hoitajapulaa on yritetty paikata korotetuilla hälytysrahakorvauksilla, ja nyt työnantajat ovat luopumassa niistäkin

Lastenhoitajat ovat nyt KVTES:n suurin henkilöstöryhmä – Näin SOTE-sopimus vaikuttaa lastenhoitajien asemaan