Lähihoitajan työtehtävät – usein esitettyjä kysymyksiä

Millaisia työtehtäviä työnantaja voi määrätä? Voiko työnantaja laittaa työntekijän työnkiertoon ja vaihtaa työntekopaikkaa? Usein vastaus kysymyksiin löytyy työntekijän omasta työsopimuksesta. Tarvittaessa voi kääntyä myös luottamusmiehen puoleen.

lähihoitaja työnkierto

Työnkiertoon lähtevän työntekijän kannattaa tehdä siitä kirjallinen sopimus, joka on syytä tarkistuttaa luottamusmiehellä. Kuva Ingimage.

Teksti Riina Kurkinen, edunvalvonta-asiamies

Onko minun pakko lähteä työnkiertoon? Osa työkavereistani sanoo, että heidän työsopimuksiinsa ei ole laitettu työnkiertoa. Tällaiset hoitajat ovat olleet jo useita vuosia töissä. Olemme eriarvoisessa asemassa.

Työnkierron tulisi pääsääntöisesti perustua vapaaehtoisuuteen, jotta työnkierto voi vaikuttaa myönteisesti siihen lähteviin työntekijöihin. Työnkiertoon lähtemisen aloite voi tulla työnantajalta, mutta aloite voi tulla myös työntekijältä.

Kysyjän tulisi tarkistaa omasta työsopimuksestaan, mikä on sovittu työntekopaikaksi. Mitä väljemmin työntekopaikasta on sovittu, sitä vapaammin työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työntekopaikkaa.

Jos työnantaja haluaa laittaa työntekijänsä työnkiertoon, työntekijä ei voi kieltäytyä siitä, mikäli työntekopaikkaa ei ole yksilöity tarkasti ja työtehtävät pysyvät samoina. Jos työsopimuksessasi lukee työntekopaikkana esimerkiksi Helsingin kaupunki, voit joutua lähtemään muihin kaupungin työpaikkoihin, joissa työtehtävät ovat samanlaisia.

Mainos

Solmittaessa työsopimusta sovitaan muun muassa työntekopaikasta ja se kirjataan työsopimukseen. Työntekopaikalla tarkoitetaan paikkaa tai aluetta, jossa työntekijä on velvollinen suorittamaan työtään.

On tavallista, että saman työnantajan palveluksessa työskentelevillä on sovittu työntekopaikasta eri tavoin – toisilla tarkemmin kuin toisilla. Se, että työntekijöiden työsopimukset eroavat toisistaan työntekopaikkojen suhteen, ei sinällään aseta työntekijöitä eriarvoiseen asemaan keskenään.

Työnantajalla on oikeus ja velvollisuus määritellä työntekijän työntekopaikka, mutta kaikilla työntekijöillä sen ei tarvitse olla sama. Mikäli työsopimuksessasi on sovittu tarkasti työntekopaikasta, työnantaja voi muuttaa sitä yksipuolisesti vain, jos olemassa on irtisanomisperuste.

Työnkierto on hieno mahdollisuus oppia uutta ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Uusien haasteiden ja työtapojen voidaan nähdä antavan työkaluja työssäjaksamiseen. Uudet työntekijät puolestaan tuovat uusia työtapoja ja näkökulmia työntekoon. Mikäli puhutaan aidosta työnkierrosta, viittaa se jo sananakin väliaikaisuuteen. Kierron jälkeen työntekijällä on oikeus palata omaan työyksikköönsä.

Jos työntekijä lähtee työnkiertoon, siitä on parasta tehdä kirjallinen sopimus, joka puolestaan kannattaa tarkistuttaa luottamusmiehellä. Työntekijän tulee muistaa aina periaate, jonka mukaan uudempi sopimus kumoaa vanhemman sopimuksen. Siksi sopimuksesta on käytävä ilmi, että kyse on väliaikaisratkaisusta ja työnkierron päätyttyä vanha työsopimus on voimassa aivan kuten aikaisemminkin.

Ovatko muuttosiivoukset lähihoitajien tehtäviä?

Työnantaja teettäisi mielellään niitäkin töitä, jotka eivät kuulu lähihoitajien työtehtäviin, esimerkiksi muuttosiivouksia ja pakkaamisia. Lähihoitajien koulutus painottuu kuitenkin ensisijaisesti ihmisen perushoitoon. Millaisia työtehtäviä työnantaja voi siis teettää lähihoitajalla?

SuPerin suositus on se, että lähihoitajan tulisi työssään tehdä koulutuksensa mukaisia tehtäviä. Työnantajan resurssienkaan kannalta ei ole järkevää käyttää koulutettua hoitohenkilökuntaa esimerkiksi siivoustehtäviin.

Mitä varsinaiseen kysymykseen tulee, sitä tulee jälleen tarkastella sen kannalta, mitä työsopimuksessa on sovittu työtehtävistä. Onko työsopimuksessa työtehtäviksi sovittu esimerkiksi ”lähihoitajan työt” vai ”lähihoitajan työt ja muut esimiehen määräämät työtehtävät”?

Työnjohto-oikeutensa perusteella työnantaja voi sitä helpommin muuttaa työtehtäviä mitä väljemmin työtehtävistä on sovittu. Mikäli on sovittu myös muista esimiehen määräämistä tehtävistä, se voi käytännössä merkitä sitä, että työntekijä on velvollinen tekemään lähes mitä tahansa työnantajan osoittamaa työtä lähihoitajan työtehtävien lisäksi. Pääasiassa työtehtävien tulisi kuitenkin olla lähihoitajan työtehtäviä.

Puhelimen käyttö työtehtäviin on työaikaa

Olemmeko töissä silloin, kun meillä on työpaikan puhelin ja olemme tavoitettavissa työaikana koko työvuoromme ajan? Onko tarkoitus, että työ on aina fyysistä? Työntekijöitä on painostettu muusta työyksiköstä, koska meillä ovat lakisääteiset tauot ja raportit yhtä aikaa ja ne saattavat venähtää hieman pitempään. Olemme kuitenkin tavoiteltavissa silloinkin. Tauoille ei lähdetä ennen kuin työt on tehty ja kaikki hoitajat selviytyneet töistään.

Työnantaja saa määrätä työnjohto-oikeutensa nojalla siitä, mihin työaikaa käytetään ja mitä työtehtäviä työntekijöille kuuluu. Työnantaja antaa myös työntekovälineet ja määrää niiden käyttämisestä. Kaikkien hoitoalan työtehtävien ei siis suinkaan tarvitse aina olla fyysisiä. Työpuhelimeen vastaaminen työvuoron aikana voi aivan hyvin olla yksi työntekijälle kuuluvista työtehtävistä.

Työnantajasi on antanut työpuhelimen käyttöönne, joten sen käytöstä tulisi olla selkeät ohjeet. Työntekijän tulee olla tavoitettavissa työpuhelimestaan siten, kuin työnantajan kanssa on sovittu. Mikäli on sovittu, että työpuhelimesta pitää olla tavoitettavissa koko työvuoron ajan, työntekijän tulee toimia sen oheistuksen mukaan. Puhelimen käyttö työtehtäviin on siis työaikaa ja yksi työtehtävistäsi.

Lainsäädännön kannalta tarkasteltuna ei ole mitään ongelmaa siinä, että työpuhelin pidetään mukana ja olette tavoitettavissa koko työvuoron ajan. Työajalla tuleekin olla tavoitettavissa, ellei muuta ole sovittu.

Poikkeuksena saattaa olla ruokatauko. Kannattaa tarkistaa työsopimuksesta, kuuluuko ruokatauko työaikaan vai onko se omaa aikaa. Usein jaksotyössä ruokatauko kuuluu työaikaan. Jos ruokatauko luetaan työajaksi, ruokailu tapahtuu tällöin joutuisasti työn ohessa. Tällöin voidaan ajatella, että puhelimeen täytyy vastata ja olla siten tavoitettavissa.

Mikäli ruokataukoa ei lueta työajaksi, ei työnantajan tavoitettavissa tarvitse olla, eikä työtehtäviäkään tule tällöin hoitaa ruokatauon aikana. Voit myös halutessasi poistua työpaikaltasi.

Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 6-7/2013.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Yhteydenotto SuPeriin kannatti: perushoitaja sai palata vanhaan työpisteeseensä

Palvelukotityöntekijä on hämmentävä nimitys lähihoitajalle – erikoiset ammattinimikkeet sopivat huonosti sosiaali- ja terveysalalle

Hoitajapulaa on yritetty paikata korotetuilla hälytysrahakorvauksilla, ja nyt työnantajat ovat luopumassa niistäkin