”Kaikkien ei tarvitse tulla aamuvuoroon kello seitsemän” – Uusi työaikalaki ei kumoa yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, vaan hoitajien työvuoroja kannattaa porrastaa

Moni lähihoitaja kokee uuden työaikalain haastavaksi: iltavuorosta jäädään vapaalle, yhden päivän vapaat ovat lisääntyneet ja samalla pitkät vapaat vähentyneet. Tästä huolimatta SuPerin pääluottamusmies Hannele Nupponen näkee uudessa työaikalaissa paljon hyvää. Hän kannustaa työyhteisöjä ravistelemaan toimintamallejaan, jotta työaikalain parhaat puolet saadaan hyötykäyttöön.

uusi työaikalaki työvuorot

Uusi työaikalaki haastaa työyhteisöt miettimään työvuoroihin liittyviä käytäntöjä uusiksi. Kuva: Ingimage

Teksti Sonja Kähkönen

Hannele Nupponen, onko autonominen eli yhteisöllinen työvuorosuunnittelu enää mahdollista, kun uusi työaikalaki tuli voimaan?

– Olen kuullut joidenkin väittävän, ettei yhteisöllistä työvuorosuunnittelua voi enää tehdä uuden työaikalain puitteissa. Tosiasiassa yhteisölliselle työvuorosuunnittelulle ei ole mitään estettä, vaikka toki siinä on nyt uusia reunaehtoja, kuten laissa määritelty 11 tunnin lepoaika työvuorojen välissä.

– Työpaikat ovat olleet koronaviruksen vuoksi hyvin kuormittuneita, eikä kaikkialla ole ollut aikaa ja energiaa pysähtyä pohtimaan sitä, miten uusi työaikalaki vaikuttaa työvuorosuunnitteluun. Kannustaisinkin kaikkia työyhteisöjä ratkomaan, miten yhteisiä toimintatapoja pitäisi muuttaa, jotta laista saadaan parhaat puolet esiin.

Miten uusi työaikalaki tukee lähihoitajien jaksamista, kun esimerkiksi pidemmät vapaat ovat vähentyneet?

– Uusi työaikalaki turvaa työvuorojen välissä pidemmän lepoajan, kun iltavuorosta ei voi mennä töihin suoraan aamuseitsemäksi. Näin aamuyön uni ja palautuminen on turvattu, kun aikaista aamua ja herätystä ei tarvitse ennakoida yön aikana. On hyvä muistaa, että olemme ihmisinä erilaisia ja jokaisella on omanlaisensa rytmi. Itse esimerkiksi koin aiemmin raskaaksi sen, että tulin iltavuorosta suoraan aamuun. Omaa jaksamistani tuki se, jos sen sijaan jäin iltavuorosta vaikka vapaapäivän viettoon.

Millaisiin hyviin käytäntöihin olet törmännyt uuden työaikalain mukaisessa työvuorosuunnittelussa?

– Joissakin työyksiköissä esimerkiksi aamuvuoroon tuleminen on porrastettu. Vanhoja käytäntöjä kannattaakin tarkastella ja miettiä, olisiko niissä uudistamisen varaa. Tarvitseeko kaikkien työntekijöiden tulla töihin aamuseitsemäksi vai voiko osa tulla kahdeksaan tai yhdeksään? Se helpottaa myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, jos pienen lapsen vanhempi ehtii aamulla rauhassa viedä lapsensa päivähoitoon. Tuntikin voi olla lasten kanssa iso työssäjaksamiseen vaikuttava asia.

– Kun töihin tullaan porrastetusti, on myös mietittävä, miten aamun työt rytmitetään ja raportoinnit hoidetaan. Onko syytä esimerkiksi järjestää omatoimiraportti vai riittääkö, että työkaverin kanssa käydään pikainen keskustelu? Työyhteisön kannattaa itse suunnitella malli, joka sinne sopii parhaiten.

Onko uuden työaikalain lieveilmiöille, kuten lisääntyneille ykkösvapaille, mitään tehtävissä?

– Moni hoitaja pitää ikävänä sitä, ettei voi tulla enää iltavuorosta aamuvuoroon. Esimiesten ja työntekijöiden kannattaa tässäkin miettiä päivän rytmiä ja miten ongelmaa voisi ratkoa. Voisivatko hoitajat lähteä myös iltavuorosta porrastetusti? Tiedän, että joissakin paikoissa näin tehdään. Lisäksi kannattaa aina huomioida työntekijöiden henkilökohtainen rytmi ja mieltymykset. Työyhteisöstä löytyy varmasti myös hoitajia, jotka jäävät vapaaehtoisesti vapaalle suoraan iltavuorosta.

10 vinkkiä yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun

  1. Yhteisöllinen eli autonominen työvuorosuunnittelu edellyttää yhteisten pelisääntöjen ja reunaehtojen määrittelyä sekä perusteellista tietoa aiheesta.
  2. Kun yhteisöllinen työvuorosuunnittelu aloitetaan, siitä ei voi puhua liikaa. Jokaiselle työyhteisön jäsenelle on oltava täysin selvää, mitä yhteisöllinen työvuorosuunnittelu käytännössä tarkoittaa.
  3. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu voi esimerkiksi olla yksi toistuva aihe tiimipalaverin asialistalla, koska silloin mahdolliset epäselvyydet tulee ratkottua säännöllisesti. Uusi työaikalaki toi uusia reunaehtoja työvuorosuunnitteluun ja myös siihen liittyvät muutokset kannattaa käydä huolellisesti läpi.
  4. Kun yhteisöllisen työvuorosuunnittelun idea on selvä, aletaan työyhteisössä luoda yhteisiä pelisääntöjä ja reunaehtoja sille, miten työvuorosuunnittelua tehdään. Kaikkien työyhteisön jäsenten esimiestä myöten tulee sitoutua yhteisöllisen työvuorosuunnittelun periaatteisiin.
  5. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu voidaan aloittaa esimerkiksi määrittelemällä, kuinka monta työntekijää kussakin työvuorossa on oltava. Nämä vahvuudet esimies voi merkitä muuten tyhjään työvuorolistaan, joka annetaan myöhemmin työntekijöiden täytettäväksi. Tähän listapohjaan voidaan myös merkitä valmiiksi työntekijöiden tiedossa olevat koulutuspäivät, vuosilomat ja muut tiedossa olevat myönnetyt poissaolot.
  6. Seuraavassa vaiheessa työntekijät voivat merkitä listaan toiveensa yövuoroista.
  7. Kun yövuorot on merkitty, voidaan listan täydentämistä jatkaa niin, että jokainen työntekijä lisää siihen vaikkapa kolme työvuoroihin tai vapaisiin liittyvää toivetta.
  8. Työyhteisössä sovitaan, mihin mennessä listalle tulee merkitä yövuorot, toiveet työvuoroista ja missä vaiheessa listan tulisi olla sellaisessa kunnossa, että esimies voi sen vahvistaa. Lisäksi on syytä sopia siitä, milloin esimies tuo seuraavan tyhjän listan työntekijöiden täytettäväksi.
  9. Työyhteisön tulisi sopia säännöt myös siitä, miten lomalaisten tai muiden poissaolevien osalta toimitaan sekä siitä, miten uusi työntekijä perehdytetään yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun.
  10. Kannattaa hyväksyä se, ettei työyhteisö ole heti yhteisöllisen työvuorosuunnittelun konkari. Työyhteisön koosta riippuen voi mennä parikin vuotta, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu alkaa rullata omalla painollaan.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Pahamaineisia yt-neuvotteluita kutsutaan nyt muutosneuvotteluiksi – uusi laki elvyttää työnantajan ja henkilöstön suhdetta

Hätätyösäännöksen rikkominen on rikos 1.1.22 alkaen

Työnantaja maksoi samasta työstä eri palkkaa – lähihoitajille yli 40 000 euroa korvauksia