Perushoitaja Iiris Uskin ideoi, mitä Tyksin naistentautien osastolla voitaisiin tehdä paremmin

Perushoitaja Iiris Uskin tehtävä on miettiä, mitä Turun yliopistollisen sairaalan naistentautien osastolla voitaisiin tehdä hiukan paremmin. – Se on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Ahaa-elämys on mahtava, kun ollaan taas keksitty jotakin parannettavaa.

Perushoitaja Iiris Uski

Perushoitaja Iiris Uski on ollut ideoimassa Tyksin naistentautien osastolla sitä, miten aseptiikkaa ja esimerkiksi syöpäpotilaan ravitsemusta voi parantaa. Kuva: Suvi Elo

Teksti Elina Kujala

Uski ja hänen työtoverinsa lähihoitaja Laura Tammi ovat perushoidon laatua kehittävän Steppi-hankkeen steppiagentteja. Viisivuotinen Steppi-hanke käynnistyi Varsinais-Suomessa vuonna 2016. Uski on ollut mukana alusta asti.

Steppiagenttien työ on havainnoimista, tiedon hankintaa ja ideointia. He ovat kartoittaneet osastollaan perushoidon osa-alueita, esittäneet parannusehdotuksia ja vieneet hyväksi havaittuja käytäntöjä eteenpäin myös muille Naistenklinikan osastoille. Sittemmin hyvät käytännöt ovat levinneet sairaanhoitopiirin sisällä, ja jotkut sairaanhoitopiirin ulkopuolellekin. Uski, Tammi ja koko naistentautien osasto palkittiin tänä vuonna Tyksissä Vuoden menestyjät -palkinnolla.

– Naistentautien osastolla on tähän mennessä paneuduttu jo lähes kaikkiin perushoidon osa-alueisiin. Niitä on yhteensä 12, ja käsittelemättä ovat enää kivunhoito sekä liikkuminen ja asentohoito, kertoo Uski steppirupeamastaan.

Toimivampaa aseptiikkaa ja muita käytännönläheisiä parannuksia

Steppiagenttien parannukset ovat käytännönläheisiä. Sellaisia, jotka suurissa hallinnollisissa kehittämishankkeissa jäävät usein huomaamatta, mutta jotka näkyvät ja tuntuvat heti henkilökunnan ja potilaiden arjessa.

Aseptiikka on parantunut, kun välineet ja ohjeet puhdistusaineineen ovat hyvin saatavilla. Hoitajien päivittäin työssään tarvitsemat pienet välineet, kuten pesulaput, korkit ja keittosuolaruiskut, säilytetään nyt samassa paikassa potilashuoneiden välikössä, eikä niitä enää etsiskellä tai kuljeteta taskuissa. Osastolle ollaan hankkimassa pientä pakastinta jääpaloja varten, sillä pahoinvoinnista kärsiville potilaille ravintovalmisteet on paras tarjota kylmänä. Pahanmakuiset pillerit, joita joidenkin potilaiden oli vaikea niellä, päällystetään sitruunanmakuisella tablettikalvolla.

– Osastollamme suurin osa on kahden hengen huoneita. Saimme aiemmin asiakaspalautetta siitä, että omasta terveydestä ja toipumisesta keskusteleminen lääkärin kanssa tuntui ikävältä, kun viereisen sängyn potilas kuuli kaiken. Nyt osastolla on viidet kuulosuojaimet, joissa on radio. Huonetoveri voi pistää ne korvilleen siksi ajaksi, kun lääkäri keskustelee toisen kanssa. Idea herätti aluksi epäilyjä, mutta nyt se on meillä jo tapa, melkein kaikki lääkärit ja kandit lähtevät kansliasta kuulosuojainten kanssa, antaa Uski esimerkin.

Huoneisiin on hankittu langattomia kuulokkeita, jolloin hiljaisuutta kaipaava ei häiriinny parempikuntoisen huonetoverin television katselusta. Pelkäävän potilaan kohtaamiseen ohjeistavat posterit seinällä, siellä ne ovat opiskelijoidenkin nähtävissä.

Erityisesti naistentautien osastolla on paneuduttu syöpäpotilaan ravitsemuksen parantamiseen.

– Kaikki osastolle tulevat potilaat punnitaan ja mitataan, ja kirjaamista on tarkennettu. Vajaaravitsemuksen riskin arviointiin otettiin käyttöön NRS-2002-mittari. Sen avulla kaikilta osastolle tulevilta syöpäpotilailta arvioidaan vajaaravitsemuksen riski. Riskipisteiden mukaan aloitetaan tehostettu ruokavalio ja ravitsemuslisät, kertoo Uski. Ravitsemuksesta järjestettiin Naistenklinikalla innostava ja osallistava teemapäivä, jolloin muidenkin osastojen hoitajat pääsivät tutustumaan vajaaravitsemuksen tunnistamiseen ja hoitoon. Potilailla on mahdollisuus esittää toiveita ruokatarjoiluun.

Uusia ideoita työstetään parin kuukauden välein

Uski kiittelee vuolaasti työyhteisöä, joka on ollut aktiivisesti mukana toteuttamassa uudistuksia sekä esimiehiään, jotka ovat mahdollistaneet onnistumisen. Uski ja Tammi ovat osallistuneet steppikoulutuksiin ja käyttävät parin kuukauden välein yhden työpäivän uusien ideoiden edistämiseen.

– Laura on osaston nuorin lähihoitaja, minä taas vanhin perushoitaja. Työparina kehittäminen on ollut hauskaa ja hedelmällistä, kun asioita katsotaan vähän eri näkökulmasta.

Tavoite on, että hoito osastolla olisi mahdollisimman tasalaatuista ja hoitokäytännöt yhtenäisiä. Henkilökunnan ja potilaiden arvioiden mukaan perushoito osastolla on hyvää. Steppi-hanke päättyy vuonna 2020.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tunturiklinikalla Levillä lähihoitaja ja lääkäri ovat tiivis työpari

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”